Kovatehoinen intervallitreeni vaikuttaa aivojen glukoosiaineenvaihduntaan insuliiniresistenteillä henkilöillä
​Turun yliopistossa Jarna Hannukaisen ja Kari Kalliokosken johdolla tehty tutkimus osoittaa, että suosittu kovatehoinen intervallitreeni, HIIT, vähentää glukoosiaineenvaihduntaa aivoissa tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta sairastavilla henkilöillä.
 
– Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen glukoosin ja rasvahappojen otto on lisääntynyt tyypin 2 diabeetikoilla, ja että glukoosin otto vähenee painonpudotuksen seurauksena. Halusimme tutkia, voidaanko vastaava muutos saada aikaan liikunnalla ilman merkittävää painonpudotusta, sanoo tohtorikoulutettava Sanna Honkala Turun PET-keskuksesta.
 
Aivojen aineenvaihdunnassa tapahtuvien muutosten mekanismit ovat kuitenkin vielä spekulaation tasolla. HIIT-harjoittelun aikana muodostuu muun muassa ketoaineita ja laktaattia, joita aivot voivat käyttää energianlähteenään. Glukoosin korvautuminen ketoaineella, kuten b-hydroksibutyraatilla, tai jollakin muulla substraatilla, voisi olla yksi selitys liikunnan aikaansaamalle glukoosin käytön vähenemiselle.

Sekä kovatehoinen että tasasykkeinen harjoittelu parantavat insuliiniherkkyyttä

Tutkimukseen osallistui aiemmin liikuntaa harrastamattomia, keski-ikäisiä naisia ja miehiä, joilla oli esidiabetes tai tyypin 2 diabetes. Tutkittavat satunnaistettiin kahteen harjoitusintensiteetiltään eroavaan ryhmään, joista toinen oli HIIT-harjoitteluryhmä ja toinen perinteistä, tasasykkeistä harjoittelua tekevä ryhmä. Kahden viikon interventio sisälsi kuusi ohjattua harjoituskertaa, jotka suoritettiin kuntopyörällä. HIIT-harjoittelu koostui 30 sekunnin työjaksoista, joiden välissä levättiin neljä minuuttia, kun taas perinteinen harjoittelu koostui tasaisesta yhtäjaksoisesta pyöräilystä.
 
− Molemmat liikuntamuodot paransivat koko kehon insuliiniherkkyyttä yhtä tehokkaasti, ja todennäköisesti olisimme nähneet muutoksen myös aivojen aineenvaihdunnassa tasasykkeisen harjoittelun jälkeen, jos harjoittelujakso olisi ollut pidempi. Parantaakseen insuliiniherkkyyttään jokainen voi siis valita itselleen sopivimman liikuntamuodon, joka motivoi liikkumaan säännöllisesti, Hannukainen kertoo.
 
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, European Foundation for the Study of Diabetes, Emil Aaltosen säätiö, Orionin tutkimussäätiö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Paavo Nurmen säätiö, Novo Nordisk foundation, Diabetestutkimussäätiö, Sydäntutkimussäätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Instrumentariumin tiedesäätiö ja Juho Vainion säätiö.
 
Tulokset julkaistiin Journal of Cerebral Blood Flow & Metabolism -tiedelehdessä syyskuussa 2017: http://journals.sagepub.com/eprint/bqGdKKN3a7wNbkQNCw28/full
 
TJ

Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)



Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 24.10.2017 13:35 ,  Päivitetty 24.10.2017 13:45

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto