Lääketieteellisen tiedekunnan juhlaviikko käynnistyi muistelulla ja tulevaisuusvisioilla

​Juhlaviikon avajaispäivän luento-osuuden aloitti Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, joka muistutti tiedekunnan perustamisen ja kehittämisen pitkäjänteisyydestä480 laaketieteellisen tiedekunnan juhlaviikon avajaiset-6.jpg

– Tiedekunnan rakentaminen on monen sukupolven asia, Väänänen korosti.

Tilaisuuden alussa puhui myös Turun yliopiston merkittävä lahjoittaja ja tiedekunnan alumni, lääkintöneuvos Sakari Alhopuro (kuvassa alla). Tiedekunnasta 1970-luvulla valmistunut Alhopuro kiitteli etenkin Turun yliopiston borrelioosi- ja antibioottiresistenssitutkimusta, mutta muistutti myös Turun yliopiston panoksesta sydäntään lähellä oleville biodiversiteetti- ja meritutkimukselle.

480 laaketieteellisen tiedekunnan juhlaviikon avajaiset-19.jpg

Tiedekunnan perustaminen oli väistämätöntä

Turun yliopiston toiminta käynnistettiin vuonna 1920 kahden tiedekunnan – humanistisen ja matemaattis-luonnontieteellisen – voimin. Lääketieteellinen liittyi joukkoon vuonna 1943, monien mutkien kautta. Poliittisen historian professori Vesa Vares summasi puheenvuorossaan tiedekunnan perustamiseen johtaneita yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
480 aaketieteellisen tiedekunnan juhlaviikon avajaiset-30.jpg

– Yliopiston perustamisen aikoihin kansallinen sivistystyö ja kulttuurin ”itsepuolustus” olivat keskeisiä arvoja, joten humanistiset alat nousivat etusijalle, kun mietittiin perustettavia tiedekuntia, Vares kertoi.

Vaikka lääketieteellistä tiedekuntaa saatiin Turun yliopistossa odottaa vielä parikymmentä vuotta, oli usko sen tuloon vahva.

– Tiedekunnan perustamisen uskottiin olevan edessä väistämättä. Toisaalta jo yliopiston alkuaikoina matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa edistettiin lääketieteen alan tutkimusta, Vares lisäsi.

Lopulta tiedekunta perustettiin yliopiston ollessa säästöliekillä – ja Suomen keskellä jatkosotaa. Talvisodan menetykset olivat nostaneet lääkäripulan taas keskusteluun. Väläyteltiinpä perustamista kannattavissa puheissa Suur-Suomen aluevaltausten mukanaan tuomia tulevia lääkäritarpeitakin.

Tiedekunnan vihkiäisjuhlaa, joka oli samalla lukuvuoden avajaistilaisuus, vietettiin 2.10.1943.

– Tilaisuuden merkittävyydestä kertoo se, että paikalla oli niin presidentti Ryti vaimoineen, kuin arkkipiispa, pää-, valtionvarain- ja opetusministeri kuin eduskunnan puhemieskin, Vares summaa.

Vihkiäispuheessa iloittiin lääketieteellisen opetuksen paluusta Turkuun.

Tutkimuksen traditio tärkeä

Tiedekunnan 70-vuotishistoriikin kirjoittanut Turun yliopiston emeritustiedottaja Timo Niitemaa jatkoi omassa esityksessään tiedekunnan aikajanalla lähemmäs nykypäivää ja nosti keskiöön opetuksen ja tutkimuksen huippuhetkiä.

480 laaketieteellisen tiedekunnan juhlaviikon avajaiset-32.jpg– Tiedekunnalla on ollut myös hallinnollisia huippuhetkiä: Turun yliopiston kahdestatoista rehtorista peräti puolet on tullut lääketieteellisestä tiedekunnasta – viimeisimpänä nykyinen rehtori Kalervo Väänänen, Niitemaa muistutti.

Niitemaan mukaan nuoren tiedekunnan alkuaikoina haastetta isoveljen roolissa toimineelle Helsingin yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle antoivat nuoren turkulaisen tutkijapolven tiiviit yhteydet anglo-amerikkalaiseen tutkimusperinteeseen.

– Helsingin yliopisto nojasi vielä vahvasti saksalaiseen perinteeseen, joka oli jo natsein valtakaudella alkanut menettää kärkiasemaansa, Niitemaa sanoi.

Viime vuosikymmeninä ja vuosina turkulaisen lääketieteen kehitystä on leimannut tiivistyvä yhteistyö alueen muiden korkeakoulujen ja yritysmaailman välillä. Edellisestä esimerkkinä on vuonna 2015 käynnistynyt Terveyskampus Turku -yhteistyö, jälkimmäistä puolestaan edustaa 1990 valmistunut BioCity ja sen ympärille kehittynyt bio- ja molekyylitieteiden huippututkimuksen keskittymä.

Tutkimuksen huippuhetkistä Niitemaa mainitsi muun muassa turkulaisen ksylitoli- ja sydäntutkimuksen sekä Turussa innoituksensa saaneen Stefan Hellin Nobel-palkintoon johtaneen tutkimuksen. Tiedekunnan menestyksekkäitä vaiheita listatessa on muistettava tradition merkitys.

– Tutkimuksen traditio on tärkeä. Nuorissa tutkijoissa tutkijapolvien jatkumo elää edelleen, Niitemaa summasi.

Tulevaisuudessa yhteistyö korostuu entisestään

Päivän tulevaisuuteen suuntaavasta osuudesta vastasivat lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen ja rehtori Väänänen.

480 laaketieteellisen tiedekunnan juhlaviikon avajaiset-41.jpg
Huovisen haastattelussa Väänänen näki tulevaisuudessa yhä keskeisempänä eri toimijoiden yhteistyön niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Tällaisesta hyvänä esimerkkinä hän mainitsi yliopiston kaikki tiedekunnat kattavan Sote-akatemian. Myös yritysyhteistyö on tulevaisuudessa edelleen tärkeässä roolissa.

Rehtori toivoi, että jatkossakin hyvin köyhistä lähtökohdista ponnistanut kansakunta muistaisi arvostaa koulutusta ja tutkimusta. Yliopistolain sanat yliopiston tehtävästä kiteyttivät rehtorin viestin 75-vuotiaalle lääketieteelliselle tiedekunnalle ja sen tuleville vuosille.

– Yliopistojen tehtävänä on antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa, Väänänen siteerasi.

Juhlaviikon ohjelma jatkuu perjantaihin asti. Tiistaina teemana oli lääketieteellinen huippututkimus, keskiviikkona lasten ja nuorten syrjäytyminen sekä uskomushoitoihin liittyvät monet kysymykset. Torstaina vuorossa on kurkistus lääkärin ammattiin 2030-luvulla, ja perjantaina esittäytyy hoitotiede. Viikon päivätapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

>> Tutustu loppuviikon ohjelmaan

>> Tiedekunnan aikajana

 

Tilda Junko

 


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)


 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 9.10.2018 17:35 ,  Päivitetty 9.10.2018 17:56

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto