Lähes kolmasosa puutiaisista kantaa ainakin yhtä taudinaiheuttajaa
Taudinaiheuttajia kantavien puutiaisten määrä on korkein Suomen etelärannikolla, jossa esiintyy vain tavallista puutiaista (Ixodes ricinus).

​Tavallisista puutiaisista 30 prosenttia kantaa taudinaiheuttajaa ja taigapunkeista 24 prosenttia. Tavalliset puutiaiset kantavat lisäksi useampaa eri taudinaiheuttajaa tyypillisemmin kuin taigapunkit. Tutkijoiden havaitsemista taudinaiheuttajista yleisin oli borrelioosia aiheuttava Borrelia burgdorferi -bakteeri, jota löytyi 17 prosentista puutiaisista.

Tuore tutkimus osoittaa, että taudinaiheuttajia kantavien puutiaisten määrä on korkein Suomen etelärannikolla, jossa esiintyy vain tavallista puutiaista (Ixodes ricinus). Kantajuus on kuitenkin miltei yhtä suuri Keski-Suomessa, jossa esiintyy molempia puutiaislajeja, sekä Pohjois-Suomessa, jossa valtalajina on taigapunkki (I. persulcatus).

– Puutiaisten taudinaiheuttajakantajuus ei siis suoraan korreloi leveyspiiriin. Kun tarkastelimme kantajuutta lajin sisällä, havaitsimme, että korkeimmat kantajuudet löytyivät itse asiassa alueilta, joissa esiintyy vain toista lajia, eli joko Etelä- tai Pohjois-Suomesta. Kummankin puutiaislajin osalta kantajuus oli pienempi alueella, jossa lajit elävät rinnakkain, eli käytännössä Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla. Alueen pienempään taudinaiheuttajamäärään saattaa vaikuttaa muun muassa alueen sademäärä, etäisyys rannikosta tai vesistöistä, kasvillisuus sekä isäntäeläimet. Alueen puutiaistiheyden tiedetään vaikuttavan myös taudinaiheuttajakantajuuteen, mutta keräysmenetelmämme takia emme voi suoraan ottaa huomioon alueiden puutiaistiheyksiä, toteaa tohtorikoulutettava Maija Laaksonen Turun yliopistosta.

Tutkijat etsivät useita eri taudinaiheuttajia

Turun yliopiston kesällä 2015 toteuttama puutiaisten valtakunnallinen yleisökeräys kerrytti tutkijoille ainutlaatuisen 20 000 puutiaisyksilön aineiston. Aineistosta löytyi neljä eri Lymen borrelioosia aiheuttavaa Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteeria: B. garinii, B. valaisiana, B. afzelii ja B. burgdorferi sensu stricto. Näistä B. garinii ja B. afzelii olivat yleisimmät kummassakin puutiaislajissa.

B. garinii -bakteerin tiedetään olevan tavallisin neuroborrelioosin aiheuttaja, kun taas B. afzelii aiheuttaa pääosin iho-oireita, kertoo apulaisprofessori Jukka Hytönen.

Pilkkukuumetta aiheuttavia Rickettsia-suvun bakteereita tutkijat löysivät kymmeneltä prosentilta puutiaisista, ja kantajuus oli puolet korkeampi tavallisessa puutiaisessa kuin taigapunkissa. Aineistosta löytyi kolme eri Rickettsia-suvun bakteeria: R. helvetica, R. monacensis ja Candidatus R. tarasevichiae, joista ensin mainittu oli selvästi yleisin.

– Ensi kertaa Suomesta havaittua Ca. R. tarasevichiae -bakteeria löysimme enimmäkseen taigapunkista, mutta nyt myös ensimmäistä kertaa muutamasta tavallisesta puutiaisesta, dosentti Tero Klemola toteaa.

– Halusimme hyödyntää arvokkaan kansalaisten keräämän aineiston mahdollisimman hyvin, ja etsimmekin samalla kertaa monia eri taudinaiheuttajia aiemmin löydettyjen ohella, lisää hanketta koordinoinut tutkijatohtori Eero Vesterinen.

Ihmisen anaplasmoosia ja nautojen laidunkuumetta aiheuttavaa Anaplasma phagocytophilum -bakteeria sekä naudan punatautia aiheuttavaa Babesia-alkueläintä tutkijat löysivät alle prosentilta puutiaisista kantajuuden ollessa selkeästi suurempi tavallisessa puutiaisessa. Babesia-lajeja havaittiin kaksi: B. divergens sekä B. venatorum. Näitä taudinaiheuttajia ei ole manner-Suomesta aiemmin tavattu. Candidatus Neoehrlichia mikurensis -bakteeria löytyi tutkimuksessa myös ensimmäistä kertaa manner-Suomesta muutamasta näytteestä ja ainoastaan tavallisesta puutiaisesta.

– Etsimme aineistosta myös jänisruttoa aiheuttavaa Francisella tularensis -bakteeria sekä kissanraapimatautia aiheuttavaa Bartonella-bakteeria, mutta näitä ei löytynyt kummastakaan puutiaislajista. Bartonella-bakteereja on kuitenkin tuoreissa tutkimuksissa havaittu Suomessa sekä nisäkkäistä että niveljalkaisista, Vesterinen huomauttaa.

Ainoa suoja borrelioosia vastaan on punkkisyyni

Kansanterveydellisesti merkittävimmät puutiaisperäiset sairaudet Suomessa ovat Lymen borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus.

– Rokotus on olemassa vain puutiaisaivotulehdusta vastaan, joten päivittäinen punkkisyyni on edelleen ainoa tapa suojautua borrelioosia vastaan ja on tarpeen etenkin alueilla, joissa puutiaisia on runsaasti. Muiden tutkimuksessa löytyneiden taudinaiheuttajien mahdollisia kansanterveydellisiä riskejä ei tulisi kuitenkaan unohtaa, vaikka näiden sairastapauksia raportoidaankin Suomessa edelleen hyvin vähän ja tautien oireet ovat usein lieviä, Hytönen sanoo.

– Suuren puutiaisaineiston hyödyntäminen lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin on vielä alussa. Monipuolinen puutiaistutkimus tuleekin jatkumaan Turun yliopistossa, Klemola painottaa.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Parasites & Vectors -julkaisusarjassa.

Aiheeseen liittyen

>> Lue tutkimusartikkeli

>> Lisätietoja Turun yliopiston puutiaisprojektista

>> Katso video: Millä alueella Suomessa esiintyy eniten taudinaiheuttajia kantavia puutiaisia?

JV
Kuva: Maija Laaksonen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 1.11.2018 13:25 ,  Päivitetty 7.11.2018 16:36

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto