Lehdistö nosti Mannerheimin parrasvaloihin
​Marsalkka Mannerheim ojentaa Mannerheim-ristin kadetti Yrjö Keinoselle päämajassa syyskuussa 1942. Kuva: sot.virk. Sjöblom.

​Vuoden 1918 sisällissota oli informaatiosotaa, kilpailua siitä, kenen tiedot ja mielikuvat levisivät tehokkaimmin. Kun Mannerheimin johdolla aloitettiin Etelä-Pohjanmaan venäläisten varuskuntien riisuminen aseista 28. tammikuuta, Mannerheimin allekirjoittama tiedote levisi sähkösanomakonttoreiden kautta sanomalehdille.

– Sosialistilehtien mukaan kyse oli ”valheilla pelottelusta”. Sodan aikana ylipäällikön toimia käsiteltiin sekä punaisissa että valkoisissa lehdissä. Mannerheim oli tietoinen lehdistön merkityksestä, mikä ilmenee hänen 18. toukokuuta antamastaan päiväkäskystä, jossa kiellettiin armeijan henkilöstöä antamasta haastatteluja sanomalehdille, kertoo akatemiaprofessori Hannu Salmi.

Päiväkäsky julkaistiin viikon aikana 40 sanomalehdessä eri puolilla Suomea. Aiemmin melko tuntemattomasta Mannerheimista tuli julkisuuden henkilö, jonka nimi esiintyi sanoma- ja aikakauslehdistössä vuonna 1918 liki 8 000 kertaa, keskimäärin yli 20 kertaa päivässä.

Lehdistön suhde Mannerheimiin ilmenee Turun yliopiston tutkijoiden tietokannasta, jota varten selvitettiin, miten sanoma- ja aikakauslehdet ovat kierrättäneet toistensa sisältöjä.

– Median viraalisuus ei ole uusi ilmiö. Jo 1800-luvulla lehdet kopioivat aineistoa muista lehdistä, ja enimmillään samaa uutista toistettiin yli sata kertaa, hankkeen vastuullisena tutkijana toiminut Salmi toteaa.

Turun yliopiston informaatioteknologian ja kulttuurihistorian tutkijat analysoivat viisi miljoonaa vuosina 1771–1920 julkaistua sanomalehtisivua menetelmällä, joka pohjautuu bioinformatiikassa käytettyyn algoritmiin.

– Proteiini- ja DNA-sekvenssien vertailuun kehitetty menetelmä soveltuu myös runsaasti kohinaa sisältävän tekstiaineiston louhintaan. Tutkimuksessa löytyi yli 13 miljoonaa tekstiä, jotka oli julkaistu vähintään kaksi kertaa vuosien 1771–1920 aikana, kertoo tulevaisuuden teknologioiden laitoksen apulaisprofessori Filip Ginter.

Mannerheimiin liittyviä uutisia kopioitiin pelkästään vuonna 1918 lähes 5 000 kertaa. Levinnein Mannerheimia käsittelevä teksti oli haastattelu, joka julkaistiin vuoden 1918 joulukuussa 34 paikkakunnalla yhteensä 77 kertaa.

Hankkeen tulokset on julkaistu kaikille avoimena tietokantana osoitteessa http://comhis.fi.

Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian Digitaalisten ihmistieteiden ohjelmaan kuuluvassa konsortiossa Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland.

 

HK

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 11.6.2018 8:55 ,  Päivitetty 14.6.2018 12:35

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto