Lisätyn todellisuuden sovellus Sanan seppä vie 1500-luvun tapahtumiin Turun tuomiokirkossa
​TRC:n erikoistutkija Teijo Lehtonen (vas.) ja kirkkohallituksen koordinaattori Hannu Majamäki iloitsevat siitä, miten tiede, kirkko, kolmannen sektorin toimijat ja yritykset ovat löytäneet toisensa Sanan seppä -sovelluksen luomisessa. - Kirkkotilat ja hautausmaat ovat monilla tärkeä osa identieettiä ja näillä uusilla keinoilla voimme vahvistaa ihmisten kuuluvuutta historialliseen jatkumoon, Majamäki sanoo.
​Lisätyn todellisuuden tekniikkaa käyttävä mobiilisovellus kertoo Turun tuomiokirkossa tarinan reformaation saapumisesta Suomeen sekä sen aiheuttamista muutoksista kirkkoon ja kansan elämään. Sovellus on valmistunut Turun yliopiston, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä Kirkkohallituksen yhteistyönä osaksi protestanttisen reformaation 500-vuotismerkkivuoden 2017 tapahtumia.
 
Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan sitä, että tietotekniikkaa käyttäen luotuja virtuaalisia elementtejä lisätään todellisen, materiaalisen maailman päälle.
 
– Sanan seppä on kulttuuriperintöä valottava tarinallinen, elokuvamainen ja sisällöltään melko laaja lisätyn todellisuuden kokonaisuus, joka yhdistyy ilman erityisiä kohdistusmerkkejä toteutettuun tarkkaan seurantaan. Se toimii nykyaikaisilla mobiililaitteilla. Tällaista yhdistelmää tarjoavia muita sovelluksia maailmalta ei juuri vielä löydy, kertoo erikoistutkija Teijo Lehtonen Turun yliopiston Technology Research Centeristä.
 
Sanan seppä esittää käyttäjälleen elävästi eri puolille tuomiokirkkoa sijoitettujen kahdeksan kohtauksen kautta 1500-luvulle ajoittuvia tapahtumia. Käyttäjä katsoo tarinan kohtauksia tuomiokirkon eri osissa tablettitietokoneella, jonka näytöllä tarinan henkilöt ovat virtuaalisesti läsnä kirkkotilassa.

Tarinan mukana keskelle reformaatiota

Reformaatio muutti suomalaisen kirkon ja yhteiskunnan. Miten se myllersi tavallisten ihmisten elämää, tapoja, ajattelua ja uskoa Suomessa? Sanan seppä -sovellus vie nykyihmisen seppä Olavin, vaimonsa Katariinan, sepänpoika Hemmingin ja 46 muun hahmon mukana keskelle 1500- ja 1600-luvun tapahtumia Turun tuomiokirkossa.
 
Tarinassa seurataan fiktiivistä perhettä, joka panee poikansa Turun kouluun Mikael Agricolan oppiin. Samaan aikaan kirkossa ja yhteiskunnassa muuttuu moni asia luterilaisuuden saapuessa maahan. Pojasta polveutuu pappissuku, joka osallistuu suomen kirjakielen, kansanopetuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Sovellus alkaa piispa Hemmingin autuuttamisen juhlasta 18.6.1514 ja päättyy ensimmäisen suomenkielisen Raamatun Biblian äärelle 1.8.1642.
 
Sovellus on suunnattu Turun tuomiokirkossa vieraileville, ja sitä voidaan käyttää myös historiaan, uskontoon, äidinkieleen ja tekniikkaan liittyvänä oppimateriaalina koululuokkien kirkkovierailulla. Käyttäjä voi hakea sovelluksesta tietoa tarinassa esiintyvistä henkilöistä, joista osa on todellisia historiallisia henkilöitä, osa fiktiivisiä hahmoja.
 
– Se, mitä on luotu ei ole aikaikkuna menneisyyteen vaan tulkinta, mitä menneisyys olisi voinut olla. Sanan sepän nettisivuille olemme keränneet tietomassan siitä, mihin aikalaislähteisiin, uusiin historiantulkintoihin sekä muuhun materiaaliin tulkinta perustuu, mutta esittelemme myös vaihtoehtoisia tulkintoja, projektitutkija Lauri Viinikkala Turun yliopiston Suomen historian oppiaineesta.
 untitled-54_480px.jpg
Sanan seppä on syntynyt erikoistutkija Teijo Lehtonen (vas.) yksikössä Technology Research Centerissä, historiallisesta sisällöstä on vastannut Lauri Viinikkala.

Tutkimushanke yhdistetyn todellisuuden käytöstä kulttuuriympäristöissä
Sanan seppä on syntynyt MIRACLE-tutkimushankkeen pohjalta. Hankkeessa tutkitaan yhdistetyn todellisuuden soveltamista kulttuurimatkailun piirissä ja luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvassa oppimisessa. Keskeisenä tavoitteena on kehittää kustannustehokkaita menetelmiä, joilla pienemmätkin toimijat voivat tarjota yleisölle uusia, mielenkiintoisia välineitä kulttuuriin tutustumiseen.
 
– Yhdistetty todellisuus tarjoaa mielenkiintoisen tavan konkretisoida historiallisia ilmiötä sekä aineetonta kulttuuriperintöä yhdistäen säilyneitä rakennuksia ja esineitä digitaaliseen sisältöön. Historiantutkijalle uudenlaisten esitysmuotojen syntyminen kirjoitetun tekstin rinnalle tuo sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita, Viinikkala sanoo.

Suku tuo esille pitkän ja hitaan vallankumouksen

untitled-84_480px.jpg

Suomen historian tutkijat ovat koonneet sovelluksessa esitetyn historiatiedon, ja esimerkiksi vanhan suomen kielen asiantuntijana on toiminut Turun yliopiston emeritaprofessori Kaisa Häkkinen. Käsikirjoituksen tarinaan on laatinut turkulainen kirjailija Tytti Issakainen.
 
– Sanan seppä kertoo, miten reformaatio muutti kirkon asemaa, uskonnon harjoitustapoja, kansankielen asemaa sekä tavallisen ihmisen elämää ja identiteettiä. Reformaatio oli Suomessa pitkä ja hidas vallankumous,  ja koska halusimme kuvata sitä tavallisen ihmisen kautta, esittelimme ajanjakson yhden suvun kokemuksena, Issakainen sanoo.
 
Sovelluksessa kerrotaan 130 vuoden tapahtumat vartissa kahdeksan kohtauksen kautta.
 
– Loppukohtauksena on juuri julkaistu Raamattu suomen kielellä, eli hetki, jolloin saavutettiin reformaation keskeinen tavoite: kansankielen esille nostaminen ja tavallisten ihmisten saavutettavuus, Issakainen kertoo.
 
TRC:ssä on veistetty henkilöhahmot, jotka Suomen historian tutkijat ovat pukeneet. Hahmojen liikkeet on animoitu liikekaappaustekniikalla Emmi Louhivuoren ohjaamien turkulaisten harrastajanäyttelijöiden esittämistä kohtauksista, ja repliikit ovat samoin harrastajanäyttelijöiden puhumia.
Sovelluksen kokonaissuunnittelun ja teknisen toteutuksen on tehnyt kehittäjätiimi Turun yliopiston Technology Research Centerissä. Alustana on Unity 3D-pelimoottori, ja virtuaalielementtien kohdistamiseen käytetään VTT:n kehittämää visuaaliseen seurantaan perustuvaa ALVAR-ohjelmistoa. Kirkossa lisäksi tarvittavaan karkean tarkkuuden paikannukseen sovellus käyttää kirkkotilaan asennettuja Bluetooth-radiomajakoita.

MIRACLE (Mixed Reality Applications for Culture and Learning Experiences) on vuosina 2015–2017 toteutettu Tekes-rahoitteinen tutkimushanke, jossa on Turun yliopiston lisäksi mukana tutkimusyksikköjä Helsingin ja Tampereen yliopistoista ja VTT:ltä sekä parikymmentä yritystä ja julkista toimijaa.
 
 
 
 
 
Erja Hyytiäinen 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 3.11.2016 10:50 ,  Päivitetty 3.11.2016 14:25

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto