Logopedia vahvistaa tutkimuksen ja käytännön yhdistämistä puheterapeuttisessa kuntoutuksessa
​Varadekaani Heikki Hämäläinen (oik.) onnitteli Eira Jansson-Verkasalon (3. vas.) johtamaa logopedian oppiainetta sekä uudesta Proferros of Practicesta että eurooppalaisen erikoistumiskoulutuksen intensiivijakson järjestämisestä Turussa.
​Varadekaani Heikki Hämäläinen iloitsee logopedian uudesta askeleesta. Tiedekunnan ensimmäinen Professor of Practice nimettiin oppiaineessa. Toinen ilon aihe on jo aiemmin sovitun puheterapeuttien eurooppalaisen erikoistumiskoulutusjakson intensiivijakson järjestäminen Turussa.
 
– Sillä, että pääsemme aloittamaan Professor of Practice -käytännön on suuri merkitys koko tiedekunnalle. Tämän kaltaisella kansainvälisellä verkottumisella on erityisen suuri merkitys logopediassa, joka on nopeasti kasvanut, ja suhteellisen uusi oppiaine, mutta  joutuu luomaan kansainväliset kontaktit alusta alkaen. Kansainvälisten verkostojen muodostamisen merkitys näkyy myös tässä eurooppalaisessa erikoistumiskoulutuksessa, Hämäläinen totesi.
 
Professor of Practice on yliopistomaailmassa uusi keino hyödyntää opetuksessa ja tutkimuksessa elinkeinoelämässä, akateemisessa maailmassa tai julkisella sektorilla laajasti ansioitunutta ja arvostettua johtajaa, asiantuntijaa tai ammattilaista. Hänellä ei tarvitse olla varsinaisen professorin virkaan vaadittavia tieteellisiä meriittejä. Antwerpeniläisen Thomas More University Collegen dosentilla Kurt Eggersillä on käytännön osaamisen lisäksi tieteelliset meriitit ja tutkijan osaaminen.
 
eira ja kurt_480px.jpg

Kurt Eggersin (kuvassa)  ja Turun yliopiston logopedian professorin Eira Jansson-Verkasalon (kuvassa) yhteistyö juontaa yli kymmenen vuoden taakse. Molempien tutkimuksissa keskeistä on yhdistää tieteellinen tutkimus sekä kliininentyö puheen ja kielellisten ongelmien helpottamiseksi. Yhteistyön hedelmällisyyttä on osaltaan ruokkinut Eggersin erityinen tausta, ennen puhe- ja kielihäiriöihin erikoistumista hän opiskeli viisi vuotta lääketiedettä.
 
Sivutoimisen Profesor of Practice -asemansa myötä Eggers aikoo sekä luennoida että tehdä tutkimusta Turun yliopistossa. Erityisenä kiinnostuksenkohteena sekä Eggersillä että Jansson-Verkasalolla on kehittää änkyttämiseen liittyvää kuntoutusta,  joka pohjautuu änkytyksen taustailmiöiden tuntemukseen käyttäen välineenä mm. aivokuvantamistekniikkoita, kuten diffuusiotensorikuvausta . Tavoitteena on myös saada änkyttämisen arviointiin validoituja testejä. Tälle Turun yliopistossa opiskelijoiden kanssa alkaneelle projektille saatiin oiva lisätuki Eggersin osamisesta sekä erikoitumiskoulutuksesta, jonka opiskelijat tulivat mukaan projektiin.
 
– Meillä ei Suomessa ole tällä hetkellä minkäänlaisia validoituja menetelmiä änkyttämiseen liittyvän kuntoutuksen arviointiin, ja niiden saaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme, Jansson-Verkasalo sanoo.

Erikoistumiskoulutus luo verkostoa

Kansainvälinen verkosto rakentuu myös eurooppalaisen European Clinical Specialization Fluency Disorders (ECFS) -erikoistumiskoulutuksen kautta. Koulutuksen tavoitteena on sekä antaa akateemista tietoa että ammatillisia valmiuksia puheen sujuvuusongelmien kanssa työskenteleville.
 
– Meneillään on yhdeksäs ECSF:n erikoistumiskoulutus ja nyt mukana on 24 opiskelijaa. Se, että lähiopetusjakso järjestettiin Suomessa, on saanut aikaan muun muassa sen, että mukana on poikkeuksellisen paljon suomalaisia opiskelijoita, yhteensä kahdeksan henkilöä. Lisäksi kaksi suomalaista on jo kirjoittautunut seuraavaan vuoden koulutukseen, Eggers sanoo.
 
Meneillään olevalla vuosikurssilla on suomalaisille tarjolla erikoisominaisuus. Kun koulutus muutoin on 25 opintopistettä, suomalaiset suorittavat viisi lisäpistettä Turun yliopiostoon liittämällä opintoihin tutkimusosuuden. Heidän suorittamansa 30 op vastaa suomalaiselle kliiniselle erikoistumiskoulutukselle asetettuja vaatimuksia.
 
Tähän mennessä erikoistumiskoulutukseen on osallistunut 150 puheterapeuttia 15 maasta. Heillä on maisteritason koulutus alalta sekä kokemusta ja he ovat työskennelleet puheterapeutteina.
 
– Koulutuksen rakenne on sama vuodesta toiseen, muitta toki uudistamme sitä uusimman tutkimuksen mukaan. Koulutuksessa opiskelijat oppivat, mitkä kuntoutusmuodot perustuvat tieteelliseen näyttöön , koulutuksen järjestämisessä alusta saakka mukana ollut maltalainen Joseph Agius  kertoo.
 
Erja Hyytiäinen
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 23.9.2016 18:55 ,  Päivitetty 23.9.2016 19:08

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto