Maaherran makasiinin vanhoihin varastoihin galleria ja ravintola
​Maaherran makasiinin historiasta kirjaa kirjoittava filosofian tohtori Rauno Lahtinen (vas.) iloitsee siitä, että kerrankin hän pääsee kirjoittamaan vanhasta rakennuksesta, jota ei ole purettu. Rakennuksen omistavan kiinteistöosakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan Pekka Kanerviston mukaan peruskorjauksessa on ollut selkeä linja: ulkokuori suojellaan, sisäpuolella tehdään muutoksia.

​Maaherran makasiinin uusi elämä on vuosi sitten rakennuksen ostaneiden Turun  Yliopistosäätiön ja Turun yliopiston ansiota. Uudet omistajat päättivät kunnostuttaa rakennuksen vanhimman osan, akatemiataloa kohti katsovan 1830-luvulla maaherran hevosten talliksi ja varastoiksi valmistuneen makasiinin.

Makasiini Contemporary on jo avannut ensimmäisen näyttelynsä, talon Hämeenkadun puoleiseen päätyyn valmistuvat ravintolatilat huhtikuuhun mennessä. Pyöreään kulmaan valmistuu sitä ennen toimistotiloja. 

– Rakennuksen vanhimman osan kunnostusta oli jo aiemmin pohdittu, mutta emme olleet kertoneet aikeistamme vielä eteenpäin. Sitten galleristi Frej Forsblom otti meihin yhteyttä kysyäkseen tilaa gallerialle, KOY Maaherran makasiinin hallituksen puheenjohtaja, Turun Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto toteaa.
 
untitled-31frej_480px.jpg

Galleria Makasiini Contemporaryn avaaminen merkitsi Forsblomille (kuvassa) paluuta kotikaupunkiin, jonne hänen isänsä aikanaan perusti suvun ensimmäisen gallerian. Isä jatkaa työtä Helsingin ja Tukholman galleriassa, Turun galleria on Frej Forsblom oma luomus.
 
– Tarkoituksemme on ensisijaisesti esittää nykytaidetta. Näyttelyt vaihtuvat 6–7 viikon välein, kesällä on hieman pidempiä näyttelyjä. Galleriaan ei ole sisäänpääsymaksua vaan rahoitamme kulut teosten myynnillä, Forsblom sanoo.

Kirkkoväen vessa ja possujen tyyssija

Maaherran makasiini tuli turkulaisille tutuimmaksi postina, mutta rakennuksen historiasta kirjaa parhaillaan kirjoittava filosofian tohtori Rauno Lahtinen paljastaa talolla olleen monipuolinen historia.

untitled-20kirkko_480px.jpg

Juuret ovat vahvasti Turun ytimessä. Naapurissa seisova tuomiokirkko vihittiin käyttöön 1300-luvulla, ja sen ympärille rakentui Turun kaupunkikeskusta. Kirkkoa kiertävän kettingin paikalla oli aikanaan muuri, josta osa koostui rakennuksista. Naapurissa aloitti 1640 toimintansa myös Turun akatemia, jota varten rakennettiin 1800-luvun alussa oma akatemiatalo.
 
– Akatemiatalo valmistui 1817. Kun Turku paloi 1827, akatemiatalo ja kirkko tuhoutuivat pahoin, mutta ne korjattiin entiselleen. Muita alueen rakennuksia ei korjattu vaan ne jäivät kadun ja puiston alle. Kun yliopisto palon jälkeen muutti Helsinkiin, akatemiataloon muuttivat hovioikeus ja lääninhallitus. Akatemiatalosta tuli myös maaherran asunto, ja hän tarvitsi varastotilaa, hevos- ja vaunutallin. Se rakennettiin komeasti, koska paikka oli näin keskeinen, Lahtinen kertoo.
 
Maaherran makasiinin uusi osa rakennettiin 1909 maanmittauskonttorin kaivatessa tiloja.  Vuonna 1933 tiloihin muuttanut posti siirretiin uusiin tiloihin Uudenmaankadulle 1990-luvulla, jonka jälkeen tiloja ovat käyttäneet yliopisto sekä viime aikoina myös Turun Yliopistosäätiö.
 
Vanha puoli säilyi varastona, toimistona ja asuitilana 1900-luvun alkupuolelle. Peruskorjausta valvonut rakennuttajakonsultti Kaj Ahvas tapasi taannoin myös rakennuksessa 1940-luvulta 1970-luvulle asuneen perheen.
 
– He kertoivat, että aikanaan makasiinin alakerta oli lantala ja yläkerrassa oli kaksi hyyskää, jota kirkkokansa käytti tarpeen mukaan. Yläkerrassa pidettiin myös possuja, Ahvas kertoo.

Purku uhkasi 1950-luvulla

Lahtinen on tullut tutuksi puretun Turun tutkijana. Purkaminen uhkasi myös Maaherran makasiinin Henrikinkadun suuntaista uudempaa siipeä 1950-luvulla. Tuolloin Yliopistonmäelle oli noussut päärakennus, kirjasto ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan rakennus. Aukiolta haluttiin suora tieyhteys tuomiokirkolle.
 
– Turussa kaupunginvaltuusto ja virkamiehet olivat jo antaneet luvan tien rakentamiselle, mutta asiasta valitettiin. Korkein hallinto-oikeus päätti, ettei Turku saa purkaa valtion omistamaa rakennusta, Lahtinen kertoo.
 
Lopputulema oli, että aiemmin autotieksi kaavailtu Koskenniementie kutistettiin kevyenliikenteenväyläksi, joka päättyy Kerttulinkadulle. 
 
Peruskorjauksen suunnitelleen  Sigge Arkkitehtien hallituksen puheenjohtajan Kim Eklundin mukaan uusi peruskorjaus antaa rakennukselle uudet 100 vuotta elinaikaa.
 
Erja Hyytiäinen

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 12.12.2016 17:00 ,  Päivitetty 13.12.2016 10:02

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto