Menestyvä Suomi puhuu myös ruotsia
​Lähes 100 kuulijaa halusi tietää, miten ruotsin taito edesauttaa menestyksessä.

​Seminaari on osa kiertuetta, jonka Kansalliskielet ry toteuttaa eri paikkakunnilla paikallisten yliopistojen kanssa. Turussa keskustelun keskiöön nousivat yhteinen kulttuurinen ja hallinnollinen historia sekä yhteisen kielen merkitys taloudellisen menestyksen mahdollistajana.

Turun yliopiston alumni, Geologian tutkimuskeskuksen johtava asiantuntija Teppo Arola kertoi esimerkkinä, että Suomi voisi moninkertaistaa geoenergian hyötykäytön ottamalla oppia maailman johtaviin geoenergian käyttäjiin kuuluvalta Ruotsilta.

– Meillä on yhteinen kieli. Hullujahan me olisimme, jos emme ottaisi oppia naapurilta vaan lähtisimme kehittämään itse kaikkea alusta, Arola totesi.

Yrittäjä Timo Ketonen totesi menestyvien stratupien edellytyksesi monikulttuurisuuden. Hän toimii startupien enkelisijoittajana ja on mukana 560 enkelisijoittajan yhdistyksessä FIBAssa, jonka jäsenet tukevat startupeja tuomalla uusien yrittäjien tueksi taitonsa, kokemuksena ja verkostonsa.

– Uuden yrityksen menestymisessä tärkeää on sekä kieli- että kommunikointitaito. Kommunikointi on enemmän kuin sanat, kieli ja kielioppi. Jos haluaa todella päästä kulttuuriin sisälle, lukeminen on siinä paras apu, Ketonen totesi.

kolmikko.jpg
Kansalliskielet ry:n puheenjohtaja Janne Virkkunen (vas.), yrittäjä Timo Ketonen ja Åbo Akademin viestintäpäällikkö Thurid Eriksson.

Vaikeinta uuteen kulttuuriin tutustuessa on päästä sisälle huumoriin sekä päätöksentekokulttuuriin.

– Esimerkiksi ruotsalaiseen kulttuuriin kuuluu, että diskuteerataan pitkään, mutta kun on diskuteerattu ja tehty päätös, sen jälkeen mennään eteenpäin yhdessä. Suomessa ei ole varmaa, että päätöksenteon jälkeen kaikki ovat mukana, Ketonen totesi.

Vararehtori Riitta Pyykkö palasi avajaissanoissa noin 100 vuotta taaksepäin: Turkuun halutiin ehdottomasti vain suomenkielinen yliopisto ja vain ruotsinkielinen yliopisto. Åbo Akademi perustettiin 1918 ja Turun Yliopisto kaksi vuotta myöhemmin. Vuosien saatossa kielipolitiikassa on  liennytty.

– Meillä on käytännössä yhteinen kampusalue ja tässä taloudellisessa tilanteessa yhteistyö on vain järkevää. Meillä on osin yhteistä infrastruktuuria ja suunnittelemme luonnontieteelliselle alalle ja tekniikan koulutuksen yhteistä, itse asiassa kolmekielistä englannin tullessa mukaan, maisteri- ja tohtorikoulutusta, Pyykkö totesi.

Yksi yhteistyön vahvuus olisi oman alan opintojen opiskelu myös muutoin kuin äidinkielellä.

– Se, että kieltä ei opetella vain erillisessä kielikoulutuksessa, tuo toisen kielen käyttökelpoisuuden esille, Pyykkö totesi.

Pyykön mukaan pohjoismainen yhteistyö suorastaan pursuaa hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Kansalliskielet ry:n puheenjohtajan Janne Virkkusen mukaan yhteistyön merkitys vain kasvaa.

– Tänään ilmassa on paljon huonoa: on Brexit, Hollannissa ja Ranskassa on vaalit ja emme tiedä, mitkä voimat siellä tulevat valtaan, Trump näyttää maailmalle mallia. Pohjoismainen yhteistyö voi nousta yhä tärkeämmäksi, Virkkunen ennakoi.

Virkkusen mukaan Pohjoismaiden valtteina ovat vahva yhteiskunta ja vakaat instituutiot. Ne kertovat siitä, miksi viiden suhteellisen pienen pohjoismaisen valtion joukko näyttäytyy kärkijoukossa, kun etistään maailman demokraattisimpia, vähiten korruptoituneimpia ja vahvimman lehdistönvapauden maita.

kirsi vainio-korhonen.jpg
Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen paljasti, miten Ruotsin aika näkyy yhä vahvasti suomalaisessa kulttuurissa.

 Professori Kirsi Vainio-Korhonen toi puheenvuorossaan esille, miten suomalainen valtiollinen toimijuus syntyi täsmälleen ottaen 15.2.1362, jolloin Ruotsin itämaan eli Suomen edustajat saapuivat Uppsalan lähistölle Moran kiville valitsemaan hallitsijaa.

– 15.2.1962 Suomessa julkaistiin postimerkki suomalaisen valtiollisen toimijuuden kunniaksi. Päivä on sama, jona me yhä valitsemme presidenttimme, Vainio-Korhonen kertoi.

 

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 31.1.2017 16:40 ,  Päivitetty 31.1.2017 17:09

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto