”Myös epämiellyttävää ihmistä pitää auttaa”

​Vuosittain järjestettävät kv-kevätpäivät keräävät korkeakoulujen kansainvälisten asioiden parissa työskenteleviä yhteen. Tänä vuonna järjestämisvuorossa oli Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu sekä vuosittain mukana oleva CIMO. Turkuun on kokoontunut lähes 400 kv-henkilöä eri puolilta Suomea.

– Päivän polttavimmat kysymykset ovat lukukausimaksut sekä maahanmuutto, Turun yliopiston kansainvälisten asioiden suunnittelija Kirsi Korpela kertoi.

Pääpuhujaksi olikin kutsuttu Leuvenin katolisen yliopiston rehtori Rik Torfs, joka on paitsi oikeustieteilijä myös aktiivinen poliittisten asioiden kommentoija. Heti alkuun hän totesi, että kuluneen lukuvuoden aikana monet maahanmuuttajiin liittyvät ajatukset ja näkemykset ovat kääntyneet aivan uuteen suuntaan. Nyt keskustallaan siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita voidaan ottaa vastaan, ovatko eurooppalaiset arvot muuttuneet, miten ymmärretään uskonnonvapaus ja kuinka kyynisiksi voimme muuttua.

– Kriisienkin aikana solidaarisuuden pitää olla ehdoton, Torfs painotti.

Hän korosti myös, ettei solidaarisuus yllä vain hyvien ihmisten päälle vaan sen pitää kattaa kaikki.

– Jos ajattelemme Auschwitziin joutuneita, niin eivät kaikki olleet ihania ihmisiä vaan myös siellä oli itsekkäitä ja huonosti käyttäytyviä ihmisiä. Silti kenenkään heistä ei olisi pitänyt olla siellä. Älä loukkaa apua tarvitsevaa muuttamalla hänet pyhimyksiksi. Solidaarisuuttamme eivät tarvitse vain hyvä ihmiset vaan kaikki, Torfs totesi.

Samalla hän korosti, ettei solidaarisuus tarkoita silmien sulkemista mahdollisilta vaaranpaikoilta. Yksi keskeinen tekijä on toimiva rajojen valvonnan. Mikäli viranomaiset toimivat jämäkästi ja kansalaiset uskovat järjestelmän toimivuuteen, yleinen hyväksyntä on vankempaa. Epävarmuus synnyttää epäluuloa.

Yliopistoille haaste auttaa 

Torfs haastoi yliopistot auttamaan turvapaikanhakijoita niin henkisesti kuin aineellisestikin. Esimerkiksi hänen oma yliopistonsa on paitsi järjestänyt kielikoulutusta turvapaikanhakijoille myös tarjonnut heille asuntoja.

– Yliopisto voi tehdä paljon. Auttaa kielen oppimisessa, tarjoa turvapaikanhakijoille tiloja, kutsua heidät mukaan toimintaa, antaa heille kirjastokortit, jotta he voivat lukea kirjoja – jopa niitä huonoja–, auttaa kotimaassa tehtyjen tutkintojen tunnustamisessa ja päästää heidät luennoille ja työpajoihin, Torfs luetteli. 

untitled-64kv-paivat.jpg

Päivien paneelikeskustelussa pohditaan maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien integroimisesta korkeakoulutukseen. Korpelan mukaan yksi päivien suurimmista anneista onkin eri korkeakoulujen kokemuksista opin ottaminen.

Lähestymistapa asioihin on ratkaisukeskeinen. Esimerkiksi lukukausimaksujen osalta ei pohdita päätöksen hyvyyttä tai huonoutta vaan lähdettään yhdessä miettimään, kuinka suuria maksut voisivat olla, mistä päin tuleviin opiskelijoiden se vaikuttaa eniten ja miten opiskelumahdollisuuksista kannattaa kertoa.

– Monikulttuurisuuden lisääntyminen, yhteiskunnan avoimuus ja sen vastaparina kontrolli sekä tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeet ovat yhteiskunnallisia muutoksia, jotka haastavat korkeakoulusektoria miettimään omaa rooliaan ja muutosten vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymisessä, Turun yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Irinja Paakkanen kertoo.

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 10.5.2016 18:35 ,  Päivitetty 10.5.2016 18:44

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto