Näkyykö vaalitulos somessa?

Näin tutkimus tehtiin

Tapio Vepsäläinen keräsi tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielmaansa varten dataa Facebookista PHP:lla ohjelmoidun ohjelmiston avulla API-rajapintaa käyttäen yhteensä 1 131 kansanedustajaksi pyrkivän henkilön julkiselta kampanja- tai henkilösivulta.

Yhteensä otoksessa on 2 108 kansanedustajaksi pyrkivää henkilöä. Pois tutkimuksesta on jätetty pienten puolueiden ehdokkaat sekä ne ehdokkaat, joilla ei ole Facebook-sivuja. Tutkimus ei myöskään ota huomioon henkilöitä, joilla on paljon seuraajia yksityisellä sivulla mutta ei julkisia sivuja.
 

​Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen oppiaineessa on työn alla pro gradu -tutkielma puolueiden Facebook-kannatuksesta. Aineiston perusteella on tehty valtakunnallinen analyysi siitä, ketkä ehdokkaat tulisivat valituiksi eduskuntaan kevään 2015 eduskuntavaaleissa, mikäli vaalitulos noudattelisi Facebook-menestystä. Ennuste on tehty yhteensä lähes 700 000 tykkäyksen analyysin perusteella. Aineisto on kerätty kampanja-aikana 19.3.‒31.3.2015.

Eniten tykkäyksiä keräsi kokoomus, jolla on kaikista tykkäyksistä noin 23 prosenttia. Kakkosena tulivat vihreät, jotka saivat 19,7 prosenttia tykkäyksistä. Kolmoseksi sijoittuu SDP, joka keräsi 15,2 prosenttia tykkäyksistä. Kolmen kärkeä seuraavat vasemmistoliitto (13,3 %), keskusta (11,3 %), perussuomalaiset (7,2 %), RKP (5 %) ja kristillisdemokraatit (5,0 %). 

Kysyimme Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Ville Pitkäseltä, mitä tuloksista voidaan päätellä.

>> Katso muut graafit: (1) tykkäysten kasvaminen puolueittain, (2) eduskunnan paikkajako tykkäysten perusteella, (3) vaalitulos Facebook-tykkäysten perusteella, (4) TOP 10 tykkäysharavat

‒ Olemassa olevan tutkimuksen valossa on odotettua, että nimenomaan kokoomuksen ja vihreiden kannattajat ovat aktiivisimpia sosiaalisessa mediassa. Niillä puolueilla, jotka eivät tässä tilastossa pärjää, kannattajakunta on jonkin verran varttuneempaa eikä ylipäätään käytä sosiaalista mediaa niin aktiivisesti.

Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Pitkänen ei sosiaalisessa mediassa kerätystä suosiosta tekisi vaalituloksen suhteen. Tykkäysten määrä kertoo pikemminkin siitä, miten aktiivinen foorumi sosiaalinen media on eri puolueille ja ehdokkaille.

‒ Viime vaalien jälkeen tehdyissä tutkimuksissa kysyttiin, kuinka moni äänestäjä sai äänestyspäätökselleen tukea sosiaalisessa mediassa, ja prosentit olivat suhteellisen alhaisia. Sekä Facebookin että Twitterin käyttö on lisääntynyt viime vaaleista, mutta koko äänestäjäkunnan vaalikäyttäytymistä ei voida päätellä sosiaalisesta mediasta. Monille puolueille ja ehdokkaille perinteinen jalkatyö, toritapahtumat ja sanomalehtimainokset ovat edelleen olennaisimpia kampanjoinnissa. Ehdokkaiden välillä on eroja.

Jatkuvaa läsnäoloa vai viime hetken kampanjatyökalu?

Tutkielman aineistosta tehtiin ennuste myös siitä, ketkä olisivat Facebook-tykkäysten perusteella läpimenijöitä vaaleissa. Listoilla on tuttuja, näkyviä nimiä, mutta myös yllättäviä, tuntemattomampia nimiä. Pitkäsen mukaan tykkäyksiä keräävät toisaalta sosiaalisessa mediassa pitkäjänteistä läsnäoloa harjoittaneet puolueet ja poliitikot, mutta myös juuri ennen vaaleja aloitettu some-kampanjointi näkyy.

‒ Esimerkiksi keskustan, SDP:n ja perussuomalaisten Facebook-tykkäyksissä näkyy kasvua kampanjoinnin viime viikoilla. Tämä kertoo siitä, että some on kampanjoinnin lisätyökalu aktiivivaiheessa, ja siihen on laitettu rahaakin. Vaalien alla ehdokkaat pyrkivät olemaan läsnä kaikilla foorumeilla, mutta vaalien jälkeen ainoastaan osa istuvista kansanedustajista jatkaa läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa.

Teksti: Taru Suhonen
Graafit: Tapio Vepsäläinen
Kuvituskuva: Janne Hellsten

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 14.4.2015 15:45 ,  Päivitetty 15.4.2015 10:54

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto