Nobel-palkittu Stefan Hell luennoi BioCity Symposiumissa
Professori Stefan Hell (oik.) sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2014. Vieressä Turun biotekniikan keskuksen johtaja, professori John Eriksson.
​Tämän vuoden BioCity-symposiumin teemana oli biokuvantaminen ja sen merkitys perus- ja soveltavassa tutkimuksessa.
 
– Elämän ja solujen perusrakenteet ja toiminnot ovat normaalisti katseiltamme visusti piilossa. Uusilla ja mullistavilla biokuvantamisen tekniikoilla pääsemme kuitenkin läheltä tarkastelemaan solurakenteiden, kudosten ja elinten toimintaa normaalin kehittymisen aikana tai tautien puhjetessa. Näin saamme tärkeää tietoa elämää ylläpitävän koneiston toiminnasta, tautien syntymekanismeista sekä tautien parannuskeinoista, Turun biotekniikan keskuksen johtaja, professori John Eriksson kertoo.
 
Biokuvantaminen kuuluu biolääketieteellisen tutkimuksen tärkeimpiin menetelmäkokonaisuuksiin. Kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi uudet kolmiulotteiset ja erittäin korkean erottelukyvyn mikroskopiatekniikat, potilaisiin kajoamattomat kehon ja kudosten kuvantamismenetelmät, sairauksien diagnosoinnissa käytettävät menetelmäyhdistelmät sekä tulosten tietokonepohjainen analysointi.
 
BioCity-symposiumissa keskityttiin tänä vuonna siihen, miten näitä huipputekniikoita voidaan hyödyntää biolääketieteellisessä tutkimuksessa, hoitojen ja diagnostiikan kehittämisessä sekä innovaatioissa. Symposiumin puhujat edustivat kansainvälistä huippututkimusta, ja tilaisuus keräsi paikalle lähes 400 osallistujaa. Symposium järjestettiin 23.–24.8.2018 BioCityssä.
 
Hellin luennolle saapui salin täydeltä kuulijoita.
 
– Kokous esitteli 13 huippututkijan esitelmän voimin laajasti uusien kuvantamistekniikoiden soveltamista solujen toimintamekanismien ja toiminnan säätelyn tutkimuksessa, immunologiassa, syöpätutkimuksessa sekä neurobiologiassa, BioCity Turku -organisaation tieteellinen johtaja, professori Jyrki Heino kertoo.

Nobelin arvoinen innovaatio sai alkunsa BioCityssä

Symposiumin pääpuhuja, professori Stefan Hell sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2014 erittäin korkean erottelukyvyn mikroskopian kehittämisestä. Kehitystyö alkoi Turussa 1990-luvun puolivälissä. Hellin kehittämällä mikroskopialla pystytään tutkimaan eläviä biologisia näytteitä tavallista valomikroskooppia 10–20 kertaa paremmalla tarkkuudella. Sen avulla on päästy tarkastelemaan jopa yksittäisten molekyylien järjestymistä.
 
– Aloitin Nobeliin johtaneen kehittämistyön täällä BioCityssä 25 vuotta sitten. Tuolloin uskottiin, että näin korkean erottelukyvyn mikroskopia on sula mahdottomuus, mutta STED-mikroskopian avulla pystyin saavuttamaan kymmeniä kertoja tarkempia kuvia kuin mihin oli totuttu, Hell muistelee.
 
Hellin tutkimusryhmän viimeisimpien tulosten mukaan erottelukykyä voidaan edelleen parantaa.
 
– Uusin innovaatiomme, MINFLUX-menetelmä, pystyy seuraamaan jopa yksittäistä molekyyliä. Sen erottelukyky on jopa sata kertaa tavanomaista mikroskooppia tarkempi, Hell kertoo.
 
Tarkentunut kuvantamisteknologia luo uusia mahdollisuuksia monen eri taudin syntymekanismien tutkimukseen sekä hoitomuotojen ja lääkkeiden kehittämiseen.
 
Hellin läpimurrot ovat perustuneet olemassa olevan tiedon haastamiseen. Hän kannustaakin tutkijoita ajattelemaan ennakkoluulottomasti.
 
– Rohkaisen tutkijoita, niin nuoria kuin varttuneempiakin, haastamaan muuttumattomaksi ajateltuja totuuksia ja rikkomaan rajoja. Se voi lopulta johtaa hyödyttämään koko ihmiskuntaa, Hell kiteyttää.
 
>> Katso Stefan Hellin haastattelu symposiumista: https://youtu.be/uudqcJ5JDdc
 
Kuvat ja video: Antti Tarponen
TJ
 

Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 
 
 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 28.8.2018 13:10 ,  Päivitetty 28.8.2018 14:10

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto