Opettajankoulutusta kehitetään valtakunnallisessa yhteistyössä eri toimijoiden kesken
​Jenni Alisaari, Maarit Silvén, Minna Hannula-Sormunen, Marja-Leena Rönkkö ja Mirva Heikkilä esittelivät viisi Turun yliopiston koordinoimaa opettajankoulutuksen kehittämishanketta 21.11. järjestetyssä tilaisuudessa.

​Syksyllä toimintansa aloittaneiden opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden tavoitteena on luoda yhdessä parempaa opetusta. Vaikutukset halutaan ulottaa aina varhaiskasvatuksesta lukioon saakka. Opettajankoulutuksen uudistamista ja Turun yliopiston koordinoimia kehittämishankkeita esiteltiin tiistaina 21.11.2017 järjestetyssä tilaisuudessa.


– Olemme opettajankoulutusfoorumissa asettaneet opettajankoulutukselle seuraavat tavoitteet: laaja-alainen perusosaaminen, uutta luova asiantuntijuus sekä oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen, totesi opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Armi Mikkola tilaisuudessa. Mikkola painotti, että rahoituksen saaneissa hankkeissa tavoitteet oli otettu hyvin huomioon.


– Turun yliopiston koordinoimissa kehittämishankkeissa teemme kansallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, mikä ei ole itsestäänselvyys. Haluamme osallistaa niin koulut, opettajat kuin oppilaatkin opettajankoulutuksen kehittämiseen, sanoi kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski.


– Kielitietoinen opetus edistää yhteiskunnallista ja koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä. Kulttuuritietoinen opetus puolestaan vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle ja aidolle vuorovaikutukselle sekä yhteisöllisyydelle, totesi Jenni Alisaari, jonka vetämässä hankkeessa edistetään kieli- ja kulttuuritietoista opettajuutta ja opettajankoulutusta.


– Varhaislapsuudessa suotuisa tai epäsuotuisa kehitys on kasautuvaa, ja siten sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta merkittävää. Hankkeessa tuemme lastentarhaopettajien ammatillista kehittymistä, jotta he pystyvät vuorovaikutustilanteissa ohjaamaan tuen oikein, kertoi Maarit Silvén johtamastaan hankkeesta.


– Suomessa ei tiedosteta varhaisten matemaattisten taitojen merkitystä lapsen kehitykselle ja myöhemmälle oppimiselle. Täällä lastentarhaopettajien koulutuksessa on vain murto-osa varhaiseen matemaattiseen ajatteluun liittyvää koulutusta esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, sanoi Minna Hannula-Sormunen, jonka vetämä hanke keskittyy matematiikan opettajankoulutuksen kehittämiseen.


– Hankkeessamme kehitämme käsityön opetukseen pedagogisia malleja, joissa yhdistyy yhteisöllinen tuottaminen, ilmiöpohjainen oppiminen ja digitaalinen mallintaminen sekä edistämme monimateriaaliseen käsityöhön kuuluvaa design- ja teknologia-ajattelua. Samalla kehitämme täydennyskoulutusratkaisua ammatillisen osaamisen päivittämiseen, kertoi Marja-Leena Rönkkö käsityöopetuksen uudistamiseen keskittyvästä hankkeesta.


– Kehitämme opettajankoulutuksen opiskelijavalintoja muun muassa luokan- ja aineenopettajakoulutukseen. Uudistamme luokanopettajankoulutuksen soveltuvuusarvioinnin ja tavoitteenamme on luoda arviointiin yksi yhteinen malli. Koemme, että opettajan pätevyys on jatkumo: jotain osaamista täytyy olla jo koulutukseen hakeuduttaessa, koulutuksessa osaamista tulee paljon lisää ja työelämässä osaaminen täydentyy, totesi Mirva Heikkilä OVET-hankkeesta.

Teksti ja kuvat: Jenni Valta

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 22.11.2017 13:25 ,  Päivitetty 22.11.2017 13:42

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto