Professori Reijo Lahden jäähyväisluento: ”Muistojen mosaiikki”
Biokemian laitoksen nykyinen johtaja, professori Jyrki Heino, professori Reijo Lahti sekä rehtori Kalervo Väänänen muotokuvan paljastamisen jälkeen.

​Professori Reijo Lahti on tehnyt mittavan uran Turun yliopistossa. Maaliskuun 1. päivänä eläköityneen professorin, entisen laitosjohtajan ja dekaanin jäähyväisluentoa saapui kuulemaan täysi salillinen yliopiston tutkijoita ja johtoa, entisiä kollegoita, oppilaita ja ohjattavia sekä Lahden perheenjäseniä. Tilaisuuden avasi biokemian laitoksen nykyisen johtajan, Lahden hyvän ystävän Jyrki Heinon avajaissanat.

– Mietin ennen luentoa, miten kuvailla Reijoa. Se ei ole helppoa. Turun Paul McCartney tuli ensimmäisenä mieleen, Heino sanoi viitaten Lahden musiikkiharrastukseen.

– Professorina tai dekaanina Reijoa määritteli reiluus ja oikeudenmukaisuus. Jos joku kärsii vääryyttä tai on joutumassa huonompaan asemaan, Reijo asettuu empaattisesti heidän asemaansa, Heino lisäsi.

Kansainvälisesti merkittävä tutkijanura 

Lahden jäähyväisluento ”Muistojen mosaiikki” oli henkilöhistorian rikastuttama kertaus yhden miehen elämästä ja urasta Turun yliopistossa. Turkulaissyntyinen Lahti aloitti biokemian laitoksella työsuhteen tutkimusapulaisena vuonna 1974 ja nousi assistentiksi omien sanojensa mukaan puolivahingossa vuonna 1978.

– Opetin siis neljäkymmentä vuotta, Lahti totesi luentonsa alussa.

Lahti väitteli tohtoriksi vuonna 1982, minkä jälkeen hän työskenteli puolitoista vuotta Purduen yliopistossa Yhdysvalloissa postdoc-tutkijana. Suomeen palattuaan Lahti löysi oman tutkimussuuntauksensa.

– Marjametsässä Merimaskussa sain päähänpiston ryhtyä tutkimaan hyvin yksityiskohtaisesti entsyymien reaktiomekanismeja, rakenteen ja toiminnan välisiä vuorovaikutussuhteita sekä säätelyä hyödyntäen siinä moderneja rakennebiologian ja geenitekniikan menetelmiä. Loin sitä varten kansainvälisen yhteistyöverkoston, mikä mahdollisti tämän kaltaisen tutkimuksen tekemisen, Lahti kertasi. 

Lahden merkittävä tieteellinen ura onkin keskittynyt solun energiametabolian kannalta keskeisten entsyymien, epäorgaanisten pyrofosfataasien (PPaasien) ja eksopolyfosfataasien, evoluution, säätelyn ja mekanistisen entsymologian tutkimukseen.

– Solulimassa vapaina olevien, liukoisten PPaasien tutkimuksessa työryhmämme löysi perheen II PPaasit, jotka eivät ole evolutionaarisesti mitään sukua siihen asti tunnettuihin PPaaseihin, joita löydöksen jälkeen alettiin kutsua perheen I PPaaseiksi, ja CBS-PPaasit, jotka sisältävät solun energiatilaa aistivan säätelyalueen, biosensorin, Lahti muisteli.

Lahden työryhmä yhteistyökumppaneineen selvitti myös yksityiskohtaisesti PPaasiperheiden I ja II reaktiomekanismit ja kolmiulotteiset rakenteet. Membraani-PPaasien tutkimuksessa Lahden työryhmä löysi Na+-PPaasit, jotka pyrofosfaatin hydrolyysissä vapauttamansa energian avulla kuljettavat solukalvon läpi natriumioneja, ja Na+/H+-PPaasit, jotka pumppaavat solukalvon läpi sekä natrium- että vetyioneja.

Lahden on tarkoitus jatkaa vielä CBS-PPaasien ja membraani-PPaasien tutkimusta jossain muodossa harrastuksenomaisesti eläkeläisenä.

Rehtori Väänänen kiitti Lahtea tämän mittavasta urasta Turun yliopistossa täyden ARC1-salin edessä.

Merkittävä vaikuttaja Turun yliopistossa

Lahti sai biokemian professuurin vuonna 1990 ja toimi Kemian ja biokemian laitosjohtaja vuosina 1991–1992 sekä Biokemian ja elintarvikekemian laitoksen johtajana vuonna 1993.

– Sitten pidin yhdentoista vuoden tauon hallinnollisista johtotehtävistä. Nuoremmille tutkijoille ja professoreille tahtoisinkin antaa sellaisen vinkin, että älkää jämähtäkö liian nuorina hallinnollisiin hommiin, Lahti sanoi.

Keskityttyään reilun vuosikymmenen pitkälti tutkimustyöhön, Lahti palasi hallinnollisiin tehtäviin noustessaan silloisen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaaniksi vuonna 2004. Tiedekunnan dekaanina Lahti toimi vuosina 2010–2017.

Lahti kiitti luennon päätteeksi perhettään, kollegoitaan ja yliopistoa ja kertoi tulevaisuudensuunnitelmistaan, joihin lukeutuvat musiikkiharrastus, uudeksi intohimoksi membraani-PPaasien rinnalle kehittynyt sukututkimus sekä hyvin ansaittu ajanvietto lapsenlapsen kanssa.

Luennon jälkeen kuultiin tiedekunnan, laitoksen ja Lahden kollegoiden ja entisten ohjattavien kiitospuheita.

 

Heikki Kettunen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 26.3.2018 11:10 ,  Päivitetty 26.3.2018 11:15

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto