Sademetsä keskellä Turkua

​– Kun tutkimusretkellä astumme sademetsään, on ensivaikutelma siellä kaskaiden sirityksen hetkeksi tauottua hiljainen ja hämärä. Kasvillisuus on niin korkeaa ja tiheää, että ympärillä on ensin vaikea nähdä mitään. Sitten alamme etsiä hyönteisiä ja muita niveljalkaisia. Toisin kuin usein ajatellaan, eivät sademetsän eläimet hyöri näkyvästi ihmisen ympärillä. Niitä löytääkseen on oltava todella tarkkaavainen ja kärsivällinen, kertovat museonhoitaja Ilari Sääksjärvi ja amanuenssi Varpu Vahtera, jotka ovat tehneet tutkimusretkiä sademetsissä eri puolilla maailmaa.

Sinnikkäästi etsimällä ja kovalla työllä tutkijoita kiinnostavia ja kokonaan tieteelle tuntemattomia eläinlajeja kuitenkin löytyy. Sääksjärven mukaan eläinmuseon kokoelma karttuu vuodessa kymmenillä tuhansilla uusilla näytteillä, ja koko kokoelmassa on tällä hetkellä arviolta lähes neljä miljoonaa näytettä.

– Tieteellinen tutkimuskokoelmamme on todella laaja ja Suomen toiseksi suurin. Yleisölle suunnattuun näyttelyyn on poimittu esille muutama tuhat kiinnostavaa näytettä, Sääksjärvi sanoo. 


Goljat- ja herkuleskuoriaiset kuuluvat maailman kookkaimpiin hyönteisiin.

Eläinmuseon nykytutkimus liittyy pitkälti tropiikkiin, ja tutkijoiden sademetsistä keräämiä erikoisimpia yksilöitä on nyt koottu museon uudeksi näyttelyksi. Vierailija voi ihmetellä eri väreissä loistavia kämmenen kokoisia perhosia tai sarvipäisiä herkules- ja goljatkuoriaisia.

Näyttelystä löytyy myös kymmensenttinen rukoilijasirkka, jonka pyydystettiin sademetsän sijaan turkulaisesta heinikosta.

– Tämä kyseinen yksilö on kulkeutunut Suomeen Nissan-tuontiauton kyydissä ja päässyt vapaaksi luontoon. Aina ei tarvitse mennä sademetsään törmätäkseen eksoottisiin lajeihin, Sääksjärvi hymyilee.

Historialliset kokoelmat ovat nykytutkimuksen alkupiste



Eläinmuseon toisessa uudessa yleisönäyttelyssä palataan suomalaisen eläintieteen alkulähteille.

Museossa säilytetään historiallisesti korvaamattoman arvokkaita näytteitä, joita ovat keränneet suomalaisen hyönteistieteen perustajat ja aikansa tunnetuimmat tutkimusretkeilijät, kuten Carl Reinhold Sahlberg sekä Carl Gustaf Mannerheim, joka oli Suomen marsalkka Mannerheimin isän isä.

Nyt näitä historiallisia hyönteiskokoelmia sekä erilaisia esineitä, kuten tutkijoiden muistikirjoja, on koottu yleisön nähtäväksi. 

– Suurin osa Suomen hyönteistieteen historiasta tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. Nämä näytteet säilyivät, kun Sahlbergien kotiapulainen Maria Castrén, yhdessä sattumalta ohikulkeneiden ylioppilaiden kanssa, kantoi näytekaappeja palolta turvaan. Nykyään suurta osaa Sahlbergin suvun kokoelmista säilytetään meillä, kertoo eläinmuseon projektitutkija Kari Kaunisto.

Kokoelmat, joista nämä näytteet ovat säilyneet, muodostivat 1800-luvun alussa Turun akatemian luonnontieteellisen perustan. Sitä myötä niiden varaan rakentuu oikeastaan koko Suomen eläintieteellinen perusta.

– Vanhat kokoelmat toimivat alkupisteenä nykyään tehtävälle tutkimukselle. Niiden avulla pystytään heijastamaan historiaa ja lajien kehitystä nykyaikaan. Nykyteknologia mahdollistaa myös DNA:n eristämisen vanhoista näytteistä, jolloin voidaan tutkia esimerkiksi sitä miten lajien perimä on muuttunut aikojen saatossa. Osa näistä varhaisten tutkijoiden keräämistä lajeista on saattanut myös kuolla jo sukupuuttoon, Kaunisto kertoo kokoelmien arvokkuudesta.

Tutustu näyttelyyn:

Eläinmuseon näyttelyihin voi tutustua kesä- ja elokuussa arkipäivisin klo 8-16.

Näyttely ja näyttelyn opastukset ovat maksuttomia.

Opastuksista pyydetään sopimaan etukäteen: 
museomestari Veikko Rinne
p. 02 333 5774,
veikko.rinne(at)utu.fi

Vierailulle ovat tervetulleita sekä erilaiset ryhmät että yksityishenkilöt.

Eläinmuseo on suljettu heinäkuun ajan.

Eläinmuseo

 

Kuvat: Hanna Oksanen 
Teksti: Liisa Reunanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 8.6.2015 12:55 ,  Päivitetty 12.6.2015 9:50

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto