Saudi-Arabia kehittää koulutustaan ottamalla ideoita Suomesta

Neil McLaverty (vas.) opettaa Ebtihal Alsukarille (toinen oik.) ja Ehsan Bazomahille kieltä kertoen samalla suomelaisesta yhteiskunnasta ja koulusta. Koordinaattori Anna Alasuutari on apuna kaikissa käytännön asioissa.

​Ibrahim on yksi 24 opettajasta, joille Saudi-Arabian valtio osti puolen vuoden ammatillisen kehittämisohjelman Suomesta. Kaikkiaan Suomeen saapui 117 opettajaa. Hän on ehtinyt jo kieliopintovaiheessa imeä tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, ja valita sieltä mukaansa mieluisimmat.
 
– Haluan viedä ilmiöpohjaisen opetuksen myös osaksi omaa ja muiden saudiarabialaisten opettajien opetusta, Ibrahim sanoo.
 
Hänen kommenttinsa on juuri sitä, mitä turkulaiset, saudia-arabialaiset ja koulutusviennin väki laajemmin toivoo. Eri maiden parhaat käytännöt annetaan myös muiden maiden käyttöön. Suomi on laajalti tunnustettu koulutuksen huippumaaksi, ja siksi koulutustaan kehittävä Saudi-Arabia halusi tiedot ja taidot myös omien opettajiensa käyttöön.
 
– Me opiskelemme, ja jatkossa jaamme tietoa kotimaassamme muille opettajille, Ibrahim sanoo.
 
Saudi-Arabia osti Turun, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen yhteiseltä koulutusvientiyhtiöltä FinlandUniversitylta palvelun. Koulutusviennissä ei ole kyse hyväntekeväisyydestä tai kehitysavusta vaan ostaja maksaa täysimääräisesti kaikki kulut, mukana on silti ripaus ajatusta paremman maailman puolesta.
 
– Laadukas opettajankoulutus on yksi koulutusjärjestelmän peruspilareista. Kouluttamalla tulevia opettajia maihin, joissa koulutusjärjestelmiä halutaan kehittää, voimme koulutusviennin kautta eettisesti tukea näiden maiden koulutusjärjestelmien kehittämistavoitteita, koordinaattori Anna Alasuutari kertoo.

Elokuussa sukellettiin kouluarkeen

patrick.jpg

Naapurihuoneessa englantia opettava Patrick Gallagher (kuvassa) pureutuu pikkupuheisiin: mistä on soveliasta keskustella ja mitä aiheita kannattaa välttää. Osallistujat lukevat vuoron perään vuorosanoja, pohtivat vastauksia ja keskustelevat aiheesta.

– Käymme läpi sekä oman alan erikoissanastoa että yleissanastoa, Gallagher sanoo.

Se on kuin pohja, jolle koulutuspaketti rakennetaan. Kesän ajan osallistujat uurastivat arkipäivät Gallagherin ja Neil McLavertyn parantaen englannin kielen taitojaan, elokuun puolivälissä oli edessä muutos. Osallistujat ovat sukeltaneet todelliseen kouluelämään Turun normaalikoulussa havainnoiden, osallistuen ja oppien. Jokaisella viikolla on oma teemansa, esimerkiksi oppilaan ja opettajan roolit koulutusjärjestelmässä, erilaiset oppimisympäristöt, palautteen antaminen ja arviointi, koulun ja kodin yhteistyö tai muutosagenttina toimiminen.
miehet.jpg
Mohammed Yousef ja Talal Alhabani nattivat opiskelusta Suomessa.

– Normaalikoulussa on valittu opettajatuutorit, ja heillä jokaiselle on ohjattavanaan 4–5 saudiarabialaista osallistujaa. Perjantaisin saudiarabialaiset palaavat yliopistolle ja käyvät täällä kullekin nimetyn mentorinsa kanssa oppimansa uuden teeman teoreettista puolta, Alasuutari kertoo.

Suomessa opettajalla enemmän valtaa ja vastuuta

McLavertyn luokkahuoneessa on hiljaista. Kaikki seuraavat herkeämättä nopeatempoista videoesitystä.

– Videon avulla me tutustumme formatiiviseen ja summatiiviseen palautteenantoon. Katsokaa video, ja miettikää, mikä on suomalaisen koulutuksen keskeinen ero teidän maassanne toteuttavaan koulutukseen, McLaverty innostaa ja huikkaa vielä perään: – Muistakaa aina olla kriittisiä.

arviointi.jpg
Kieliopetuksessa opitaan myös kasvatustieteiden teoriaa.

Sanoma avautuu nopeasti. Formatiiviinen palaute annetaan opintojen aikana, sen tavoite on auttaa oppilasta kehittymään ja parantamaan osaamistaan. Summatiivinen palaute annetaan opintojakson päätyttyä, ja siinä asemoidaan oppilaan osaaminen suhteessa luokan muihin oppilaisiin.

– Meillä käytetään vähemmän formatiivista palautetta kuin Suomessa, Ibrahim sanoo.

– Ja summatiivisen palautteen merkitys on paljon suurempi. Koko ajan testaan, onko oppilas oppinut ja jos ei, hän ei pääse opinnoissaan eteenpäin, Mohammed Zuhair sanoo.

opettajat-1.jpg
Ghadah Ibrahim (vas.), Mohammed Zuhair (toinen oik.) ja Nayef Alblowi omaksuvat Neil McLavertyltä ja muilta opettajilta suomalaisen opettajankoulutuksen hyvät tavat ja vievät ajatukset kotimaahansa.

Kumpi opettajia miellyttää? Koulutusviennin ideana on antaa eväitä, ratkaisut tehdään kotimaassa.

Kotimaassaan rehtorina toimiva Ehsan Bazomah tietää jo nyt, että uudet tiedot otetaan käyttöön. Hän on Al-anouod Atotaibin, Wafa Fahadin ja Ebtihal Alsukairin lailla viehättänyt siitä, että Suomessa opettajien on otettava huomattavasti enemmän vastuuta työstään kuin mitä Saudi-Arabiassa on tapana. Suomessa toki on määrätty, mitä on opetettava milläkin vuosiasteella, mutta pedagogiset ratkaisut ja tarkat tuntisisällöt ovat opettajan omalla vastuulla. Saudi-Arabiassa opettaja saa käteensä viikko-ohjelman, jota on noudatettava

Ovat suomalaiset myös saamapuolella. Al-anouod Atotaibi ja Wafa Fahad lupaavat, että jos norssissa vain halutaan kuulla, he ovat valmiita kertomaan opiskelijoille oman maansa kulttuurista ja tavoista.


Erja Hyytiäinen
 
 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 15.9.2017 13:10 ,  Päivitetty 15.9.2017 15:27

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto