Seili kertoo puolen vuosisadan tarinan
​Juhlakirja kokosi yhteen myös Seilin asemanhoitajat. Ensimmäisenä pestiä hoiti Paavo Tulkki (takarivi vas.), Tapani Juustin (takana kesk.) urakka kesti 33 vuotta. Lyhyempiä pestejä ovat tehneet Erkki Leppäkoski, Heli Hurme (keskirivi vas.), Pirkko Paranko, Ilpo Haahtela, Sonja Salovius-Laurén sekä nykyisin Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajana työskentelevä Ilppo Vuorinen (edessä vas.) ja asemanjohtaja Jari Hänninen.

​Saaristomeren tutkimuksen historian esittelevä teos on 21 kirjoittajan yhteinen järkäle. Asemanjohtaja Jari Hännisen mukaan teos oli tarpeen tehdä, sillä historia on kuin peräsin, jota vasten vene seilaa kohti uusia haasteita. Se tuo esille muun muassa Seilissä harjoitetun monitieteisyyden sekä pitkäkestoisen tutkimuksen merkityksen.

Kirjan julkistamistilaisuudessa yliopiston rehtori Kalervo Väänänen totesikin Seilin olevan paikka, jossa monet asiat kohtaavat. Yksi niistä on luonnon kauneus, jopa neitseellisyys verrattuna Itämeren tämänpäiväiseen tilanteeseen.

–  Meillä on paljon tietoa Itämerestä ja siitä, mitä meidän pitäisi tehdä. Nyt meidän pitää tehdä se. Klassisten merentutkijoiden, biologien, tulisi kääntyä nyt käyttäytymistieteilijöiden puoleen ja kysyä, millä tavalla me saamme ihmiset toimimaan niin kuin tiedämme, että oikein olisi, Väänänen totesi.

Tiukkaa tiedettä ja kurssimuistoja


Kirjan taittanut Mirja Sarlin (vas.) ja yliopiston arkistosta kuvia teokseen etsinyt Matti Y. Karjala pääsivät lehteilemään painosta vain muutama tunti ennen julkistilaisuutta saatuja teoksia.

Tuore teos jakautuu neljään osaan. Matkaan johdattaa Seilin historia ja laitoksen perustaminen sekä muut hallinnolliset asiat. Saaristomerellä tehtyyn luonnontieteelliseen tutkimukseen päästään käsiksi toisessa osassa, kolmannessa otetaan mukaan Seilin toiminnan laajentuminen myös humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tutkimuspaikaksi. Kirja huipentuu kurssimuisteluihin.
 
– Paljon jäi kertomatta. Olisin halunnut mukaan vaikkapa maantieteilijä Mauri Pyökärin 1960–1970-luvuilla tekemä lumoava tutkimus siitä, miten paljon rannikolla olevat kivet liikkuvat vuodessa tai aivan uusimpana lempilapsemme, puutiaistutkimuksen, uusimmat tiedot. kaikkea ei kuitenkaan voi saada yhdellä kertaa, jotain on jätettävä tulevillekin, Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Ilppo Vuorinen totesi.
 
Ja se rannalla olevien kivien liikkuminen, sen Pyökäri selvitti maalaamalla osan rantakivistä maankuululla Gunnar Vikströmin sinisellä  maalilla, ottamalla valokuvan ja palaamalla vuoden päästä katsomaan, miten kivet olivat liikkuneet.
 
– Kivet ”hyppäsivät” 1-4 metriä per talvi. Niitä kuljettivat aallokot ja jäät, se sama voima joka jääkaudella mursi kallioita. Pyökärin kiviä näkee yhä rantakivikossa jos vain osaa katsoa, Vuorinen totesi.
 

Kirjan takakansi esittelee kuvaparin, jossa Gunnar Vikström ottaa Päiväluodon  mittausasemalla näytettä itsetehdyillä laitteilla ja samassa paikassa uudella vuosituhannella Jussi Laaksonlaita hoitaa CTD-sondia.

Samaan tapaan tutkimus vyöryy eteenpäin. Tiukka taloudellinen tilanne on tuonut omia varjojaan, mutta tutkimuksen merkitys yhteiskunnalle on mahdollistanut työn jatkumisen. Kiitosta saivatkin niin Yliopistosäätiön Seili-rahasto kuin  Saaristomeren suojelurahaston tuki.

Valttina monitieteisyys

Juhlakirja toi yhteen myös monet vanhat tutut, muun muassa taannoisen Merentutkimuslaitoksen ylijohtajan Pentti Mälkin ja Selin asemanhoitajana 33 vuotta toimineen Tapani Juustin, jotka muistelivat työtään mullistavan Saaristomeren virtaustutkimuksen parissa.
– Seilissä tehdyt tutkimukset ovat olleet merkittävässä roolissa, kun Turussa on ratkaistu jätehuoltoa ja saaristossa liikenneväyliä, Mälkki totesi.
 


Yksi kirjoittajista, tutkijatohtori Harri Tolvanen tunnusti, että luku-urakkaan on lähdettävä alusta. Jopa kokeneille Seilinkävijöille kirja tuo paljon uuttaa tietoa.
 
– Kirja on hieno katsaus siihen, mitä tähän mennessä on tapahtunut. Sen pohjalta voi miettiä, mitä pitää tapahtua tulevaisuudessa, Tolvanen totesi.
 
Tolvanen sekä Seilissä asemanhoitajana toiminut Sonja Salovius-Laurén olivat yhtä mieltä siitä, ettei Seili saa jäädä vain merentutkijoiden käyttöön. Monitieteisyys on yksi saaren valteista.
 
Kirja ei voi ostaa, se on Saaristomeren tutkimuslaitoksen lahjakirja
 
 
Erja Hyytiäinen
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 9.12.2014 17:35 ,  Päivitetty 5.1.2015 15:16

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto