Sote-akatemia kehittää moniammatillista hoito-otetta
​Vuoden vaihteessa eläköityvä sosiaalityön professori Leo Nyqvist luopui syksyllä Sote-akatemian koulutuksen ohjausryhmän puheenjohtajuudesta. Nyt ryhmää johtaa psykologian apulaisprofessori Riikka Korja. Molemmat ovat jo vuosia tehneet töitä moniammatillisuuden vahvistamiseksi ja käytännössä itsekin havahtuneet, kuinka uudella tavalla ajatuksia avaavaa eri ammattilaisten yhteistyö on.
 
​Turun yliopistoon reilu vuosi sitten perustettu Sote-akatemia edistää tieteiden ja ammattien välistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Akatemian sisällä koulutusta ja tutkimusta kehittää kumpaakin oma, moniammatillinen ohjausryhmä. Koulutuksen ohjausryhmä aloitti työsarkansa sosiaalityön professorin Leo Nyqvistin johdolla, tänä syksynä kapula siirtyi psykologian apulaisprofessori Riikka Korjalle.

Pitkään yhteistyötä tehneet Nyqvist ja Korja jakavat saman ymmärryksen siitä, mikä on yksi tärkeimmistä asioista sote-palvelujen kehittämisessä. Taustalla on tieto siitä, että sote-alan asiakkaista hyvin suuri osa kaipaa useamman kuin yhden alan ammattilaisten apua.

– Ihmisten ongelmat ovat niin moninaisia, että niitä ei voi ymmärtää yhden tieteenalan näkökulmasta. Meidän on opetettava ja opiskeltava asiakastyötä jo koulutusvaiheessa yhdessä. Näin opiskelija oppii jo perusopiskeluvaiheessa auttamaan kokonaisvaltaisesti ja tulee tietoiseksi, mitä kaikkea osaamista eri tilanteissa tarvitaan, Riikka Korja sanoo.

Se edellyttää, että eri alojen ammattilaiset oppivat ymmärtämään toisiaan ja heidän työtään.

–  Hyvin kuvaavaa oli erään lääkärin toteamus, että hän ei ollut koskaan ajatellut, että potilaan tullessa pitää miettiä myös ne kotitilan tuotantoeläimet ja miten ne pärjäävät. Aivoinfarktipotilaan kohdatessaan lääkäri keskittyy – tottakai – tämän hengissä pitämiseen, mutta on monia tuosta tilanteesta johtuvia pulmatilanteista, jotka pitää myös hoitaa, Nyqvist sanoo.

Juuret luotiin jo 20 vuotta sitten

Valtakunnallisesti sote-keskustelu on viime kuukausina kiertynyt hallintoon ja sen järjestämiseen, mutta niin Korja, Nyqvist kuin Sote-akatemian tutkimuspäällikkö Miia Tuominen korostavat, että uudenlaista koulutusotetta tarvitaan, tapahtui sote-alalla hallinnollisesti mitä tahansa.

–  Sote-uudistuksen yksi tärkeistä tavoitteista on yhden luukun periaate. Siis se, että henkilö saa mahdollisimman laaja-alaiset palvelut samasta paikasta, Korja sanoo.

Vaikka sote-opinnot on Suomen oloissa aivan uudenlainen kokonaisuus, juuret toiminnalle ovat syvällä. Turun yliopiston logopedia, psykologia ja sosiaalityö käynnistivät vuonna 1999 yhä aktiivisesti toimivan moniammatillisen opetusklinikan. Opetuskäytäntönä on työnohjattuna tehtävä asiakastyö, jossa tietyn asiakkaan auttamiseen antavat tiiminä panoksensa kaikkien kolmen oppiainealan henkilökunta ja opiskelijat.

Klinikka oli avaus, jonka innoittamana on syntynyt viime vuosina kiihtyvään tahtiin muita moniammatillisuuteen pohjaavia opintokokonaisuuksia. On aivoihin pureutuva moniammatillinen opintojakso, monitieteisiä näkökulmia terveyden, sairauden ja hyvinvoinnin tutkimukseen pureutuva Asklepios-ohjelma, MediMerc-johtamiskoulutus, traumojen ymmärtäminen yksilöpsykologisesta, sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta tähtäävä opintojakso, Sote-johtamiskoulutus ja Sote-JOKO liikkeenjohdon valmennusohjelma johtajille ja asiantuntijoille.

Vuonna 2015 Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin sosiaali- ja terveysalojen koulutusohjelmat loivat yhteisen Monelle-toimintaympäristön, jossa keskiössä on moniammatillinen oppiminen ja yhteistyö. Tuolloinkin toimintaa kehittivät erityisesti Riikka Korja ja Miia Tuominen.
Sote-opintojen ensimmäinen kurssi täyttyi hetkessä, ja uusi aloittaa heti keväällä.

– Jo nyt mukana on myös avoimen yliopiston opiskelijoita, mutta tulevaisuudessa meidän pitää miettiä myös moniammatilliseen otteeseen keskittyvän täydennyskoulutuksen vahvistamista, Korja sanoo.

Moniammatillisuus selkeyttää sanomaa

–  Moniammatillisen ajattelun istuttaminen on haastavaa, sillä samaan aikaan kun uusi opiskelija rakentaa ammatti-identiteettiään esimerkiksi lääkärinä, toimintaterapeuttina tai logopedina, samaan aikaan hän rakentaa ammatti-identiteettiään moniammatillisen tiimin jäsenenä, Korja sanoo.
Uudet opiskelijat ottavat haasteen halukkaasti vastaan.

–  Olemme klinikkaopetuksen osalta tutkineet asiaa ja havainneet, että osaltaan moniammatillisuus vahvistaa oman profession ammatti-identiteettiä, sillä moniammatillisen tiimin osana opiskelijan on opittava perustemaan, mikä on hänen tehtävänsä tiimin osana ja mitä osaamista hän tuo, Nyqvist sanoo.
 
Tuo perustelutaidon kehittyminen auttaa myös asiakasta ymmärtämään ammattilaisten sanoman paremmin. Kun vaikkapa lääkärin on avattava viestinsä eri ammattialojen tiimiläisille yleiskielellä, sanoma aukeaa paremmin myös asiakkaalle.
 

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 12.10.2018 8:45 ,  Päivitetty 12.10.2018 12:32

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto