Sote-uudistuksessa tulisi huomioida lapset, nuoret ja vanhukset
​Sosiaalihuollon puolella on pessimismiä sen suhteen, kuinka paljon sote-uudistus koskee heitä, totesi Veli-Matti Ritakallio.

​Sote-uudistus olisi Ritakallion mukaan hyvä tilaisuus lisätä vuorovaikutusta sosiaali- ja terveyspuolen välillä, sillä monessa tapauksessa sama asiakas käyttää sekä sosiaali- että terveyspalveluja. Pienituloisimpien eliniänodote ei ole juuri kasvanut 25 vuodessa, joten ihmisen tuloilla on selkeä vaikutus hänen terveyteensä.

– Pidän sote-uudistusta mahdollisuutena keskittyä sosiaalipuoleen. Sosiaalipalvelut voitaisiin järjestää samalla systematiikalla kuin terveydenhuolto. Jos asiakaslähtöistä näkökulmaa korostettaisiin, voitaisiin saada hyviä tuloksia ja myös säästöjä, Ritakallio huomautti.

Ritakallion mukaan uudistuksen yhteydessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota lastensuojeluun, syrjäytyneisiin nuoriin ja vanhuksiin. Syrjäytyneiden nuorten osuus 15–29-vuotiaista oli vuonna 2010 5,5 prosenttia ja myös lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on kasvanut. Yli 65-vuotiaita puolestaan on 15 vuoden päästä noin 400 000 enemmän kuin tänä vuonna.

Tiedonkulun lisääminen parantaisi moniongelmaisten asemaa

Lasten mielenterveysongelmiin tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa, jolloin ennaltaehkäistäisiin ongelmien kasaantuminen.  Lastenpsykiatrian professorin Andre Souranderin mukaan lasten mielenterveysongelmien hoito on tällä hetkellä hajanaista, eivätkä lapset saa apua tarpeeksi ajoissa.

– Tiedonkulku voi olla vähäistä, kun lasten asioita hoidetaan esimerkiksi neuvolassa, lastenpsykiatriassa, lastenneurologiassa ja nuorisopsykiatriassa. Tiedossamme on tapaus, jossa moniongelmaisen perheen asioita selvitteli yhteensä 74 työntekijää, jotka eivät olleet tietoisia toisistaan. Sote-uudistuksessa voisikin olla kysymys tällaisten raja-aitojen kaatamisesta, Sourander totesi.

Souranderin mukaan kaikilta kaikkea -malli ei ole taloudellisesti kannattava. Sen sijaan tulisi tarjota riskiryhmässä oleville perheille matalan kynnyksen palveluita, esimerkiksi uutta teknologiaa hyödyntäen. Sourander mainitsi esimerkkinä lastenpsykiatrian Voimaperheet-hankkeen, jossa annetaan tukea käytösongelmaisten lasten vanhemmille.

Seminaarissa puhuivat myös rehtori Kalervo Väänänen, dosentti Sakari Suominen, professori Riitta Suhonen, professori Heikki Hämäläinen, professori Hannele Räihä, sosiaali‐ ja terveysjohtaja Antti Parpo, kaupunginjohtaja Maija Kyttä ja sairaanhoitopiirin johtaja Olli‐Pekka Lehtonen.


Lastenpsykiatrian professorin Andre Souranderin mukaan lasten mielenterveysongelmien hoidon pitäisi olla tutkimustietoon perustuvaa. ”Sitä se ei todellakaan ole tällä hetkellä. Ei ole kontrolloituja tutkimuksia, joista selviäisi, ovatko hoidot hyödyllisiä,” Sourander sanoi.

Aiheeseen liittyen

>> Monitieteinen tutkimus tukee sote-uudistusta
>> Vanhemmuuden tukeminen parantaa lapsen käytösongelmia

JV


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 2.3.2015 17:00 ,  Päivitetty 15.9.2017 14:52

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto