Suomalaiset tutkijat selvittivät ensimmäisinä maailmassa sudenkorentojen ruokalistan
​Sirotytönkorentokoiras (Coenagrion pulchellum) nauttimassa surviaissääskiateriaansa.

​Sudenkorennot ovat runsaslukuisia ja melko suuria hyönteisiä. Aikuisina ne hallitsevat ilmatilaa selkärangattomien eliöiden huippupetoina. Silti sudenkorentojen ruokavaliota ei ole voitu aiemmin tarkasti selvittää, koska saaliin nappaamista on vaikea havaita. Nyt suomalaisten johtama tutkimusryhmä onnistui ensimmäisenä maailmassa tarkasti selvittämään aikuisten sudenkorentojen saalislajiston.

Sudenkorentojen ruokalistaa pystyttiin selvittämään eristämällä ja tunnistamalla niiden jätöksistä syötyjen lajien DNA:n palasia. Näin tutkijat pystyivät ensimmäistä kertaa osoittamaan yksityiskohtaisesti, mitä saalislajeja tutkimuksen kohteena olleet kolme sudenkorentolajia olivat syöneet. Saaliiksi paljastui suuri joukko hyönteislajeja. Samalla ilmeni, että kolme sudenkorentolajia syövät käytännössä samoja eliöryhmiä – ja että ne jakavat ruokavalionsa lintujen ja lepakoiden kanssa.

Tutkimusryhmä koostui Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön, Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen ja Ruotsin maatalousyliopiston tutkijoista.

– Tutkimus on erittäin merkittävä, sillä sudenkorennot ovat maailmanlaajuisesti hyönteismaailman ravintoverkkojen huipulla ja ne säätelevät monien muiden hyönteislajien määriä. Näin ollen on tärkeää tietää tarkalleen, mitä lajeja ne syövät. Siitä me voimme arvioida esimerkiksi sudenkorentojen vaikutuksia ihmiselle haitallisten hyönteisten kantoihin. Silti tähän päivään mennessä tiedot aikuisten sudenkorentojen saalislajeista ovat perustuneet käytännössä yksittäisiin näköhavaintoihin niiden saalistuksesta, kertoo tutkimushanketta johtanut Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkija Kari Kaunisto.

Tutkimuksessa testattiin samalla myös eri DNA-menetelmien soveltuvuutta sudenkorentojen saalislajien selvittämiseen, joita tulevat tutkimukset voivat hyödyntää.

– Kun Kari tuli esittelemään ideaansa, innostuin siitä välittömästi. Yllätyin, ettei tätä ollut ennen tehty ja otin haasteen heti vastaan. Usein aiemmista tutkimuksista löytyy lähtökohta laboratoriotutkimuksille, mutta tässä tapauksessa kaikki piti aloittaa alusta itse. Uuden projektin alkaessa on hyvä testata eri menetelmiä, ja halusimmekin asettaa hyvän pohjan jatkotutkimuksille, kuvailee Helsingin yliopistosta Turkuun siirtyvä tutkija Eero Vesterinen, joka on aiemmissa töissään erikoistunut ravinnonkäytön tutkimukseen soveltaen erityisesti DNA:han perustuvia molekyylimenetelmiä.

– Sudenkorennot ovat suurikokoisina hyönteisinä kiinnostaneet pitkään niin tutkijoita kuin luontoharrastajiakin. Niiden lajimäärä on suhteellisen alhainen, ja lajien tunnistaminen on monia muita hyönteisryhmiä helpompaa. Sudenkorennot ovat erinomaisia mallilajeja biologisessa tutkimuksessa myös siksi, että ne kertovat sekä vesi- että maaympäristöjen tilasta. Sudenkorennot viettävät nuoruusvaiheensa vedessä, jonka jälkeen ne hallitsevat ilmatilaa selkärangattomien maailman huippupetoina. Niiden rooliin ilmatilan ravintoverkoissa uusi tutkimus tuo tärkeää lisävalaistusta, kertoo tutkimukseen osallistunut hyönteisekologian professori Tomas Roslin Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU).

Tutkimus on vastikään julkaistu kansainvälisessä Ecology and Evolution -tiedelehdessä.

>> Tutustu tutkimusjulkaisuun

JV
Kuva: Tuomas Kankaanpää

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 22.9.2017 9:25 ,  Päivitetty 22.9.2017 15:18

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto