Suomalaisista tutkimusmatkailijoista ketjunäyttely

kalm-480.jpg

Eläinmuseon museonhoitajan, dosentti Ilari E. Sääksjärven ja Vanhalinnan johtajan Hannele Lehtosen mukaan suomalaisilla on tieteellisesti arvokas ja arvostettu tutkimusmatkailuperinne, mutta yleiseen tietoisuuteen se ei ole levinnyt. He suosittelevatkin näyttelykolmikkoa vaikkapa luokkaretkikohteeksi. Useista tutkimusmatkailijoista esille on nostettu erityisesti Pehr Kalm.

– Harva tietää, että turkulainen Pehr Kalm oli ensimmäinen tutkija, joka kuvasi tieteelle Niagaran putoukset. Artikkeli julkaistiin Penssylvania Gazettassa, jonka päätoimittajana toimi Benjamin Franklin, joka myöhemmin oli mukana laatimassa esimerkiksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistusta, Sääksjärvi kertoo.

Kasvitieteellisessä puutarhassa on esillä kasveja, joita 1700-luvun puolivälissä alkanut turkulainen tutkimusmatkailuperinne, ja erityisesti Kalm, on löytänyt ja tieteelle tunnistanut. Kalm tunnisti useita kasveja kuten durran ja aito-orapihlajan ja toi niitä Suomeen.

– Meillä on esillä useita eläviä, Pehr Kalmin kunniaksi nimettyjä, Kalmia-kasveja. Olemme tehneet kartan, jonka avulla löytää puutarhalta Kalmin esittelemiä lajeja, ylipuutarhuri Simo Laine kertoo.

Eläinmuseossa voi nähdä tutkimusmatkailijoiden keräämiä eläinnäytteitä, osa niistä on Turun paloa edeltävältä ajalta. Esillä on muun muassa vanhoja hyönteisnäytteitä sekä maailman rumimmaksi linnuksi äänestetty afrikanmarabu, jonka on tuonut Akseli Gallen-Kallela.

Vanhalinnan härkätallissa esitellään Kalmin elämää ja hänen löytämiään eläimiä. Museoamanuenssi Noora Jokinen on koonnut Vanhalinnan näyttelyyn tietoa paitsi Kalmista myös hänen elinaikansa Ruotsi-Suomen yhteiskunnasta.

– Palattuaan kotiin Kalm jatkoi tutkimuksiaan sekä toimi Piikkiön kirkkoherrana ja yliopiston professorina, Jokinen kertoo.

Kalm ei kuitenkaan ollut ainoa turkulainen tutkimusmatkailija. Herman Spöring nuorempi oli mukana James Cookin johtamalla tutkimusmatkalla, ja pelasti matkan onnistumisen kelloseppätaidoillaan. Reinhold Ferdinand Sahlberg kiersi Charles Darwinin aikaan Etelä-Amerikkaa keräten tietoa hyönteisistä.

– Reinhold Ferdinand oli todellisen hyönteistietelijädynastian jäsen. Myös hänen isänsä Carl Reinhold Sahlberg ja hänen poikansa John Sahlberg ja pojanpoikansa Uunio Saalas keräsivät paljon hyönteisnäytteitä, joista suuri osa on talletettu Turun yliopiston tieteelliseen eläinkokoelmaan, eläinmuseon projektitutkija Kari Kaunisto kertoo.

Turkulainen tutkimusmatkailu hiipui Turun palon jälkeen Turun akatemian toiminnan siirryttyä Helsinkiin vuonna 1828 Helsingin yliopiston perustamisen yhteydessä, mutta vilkastui jälleen Turun yliopiston ja Åbo Akademin perustamisten myötä. Muun muassa Amazonian alue on yksi vakiintuneista Turun yliopiston tutkijoiden tutkimusmatkakohteista.

– Teemme yhä tutkimusmatkoja, vaikka todellisuudessa ne ovat tutkimusretkiä. Kalm oli tutkimusmatkallaan vuodet 1747–1751, me olemme matkalla korkeintaan muutamia kuukausia, Sääksjärvi sanoo.

Uusia lajeja löydetään kuitenkin koko ajan. Esimerkiksi eläinmuseon tutkijat ovat kuvanneet ja nimenneet tieteelle uusina viimeisen vuoden aikana kymmeniä eläinlajeja. Tuoreimpina ja mielenkiintoisimpina löytöinä uudet varaanilajit, harvinaisen suurikokoinen rottalaji sekä caramba- ja amazonianpeikkopistiäinen. 

Turkulaisia tutkimusmatkailijoita -näyttely esillä kolmessa kohteessa. Vanhalinna on toukokuun ajan avoinna sunnuntaisin 13–16, kesäkuusta elokuun puoliväliin tiistaista sunnuntaihin klo 11-18 sekä ryhmille sovitusti myös muina aikoina. Eläinmuseo on avoinna ryhmille sovitusti, yksittäiset kävijät voivat käydä eläinmuseolla virka-aikaan. Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet ovat avoinna joka päivä kello 10–17.

kalm-vanhalinna-480.jpg

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 11.5.2016 13:30 ,  Päivitetty 13.5.2016 10:20

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto