Suomeksi käännetyt saksalaiset marssilaulut yhdistivät aseveljiä
​Kuva: Juulia Jokinen​

​Kansallissosialistien musiikkipolitiikassa laulumusiikilla oli keskeinen rooli ja kolmannessa valtakunnassa laulettiin paljon. Sen takia Hitlerin Saksaan onkin joskus viitattu myös lauludiktatuurina. ”Erika”, ”Hannelore” ja ”Rosemarie” sekä lukuisat muut naisten nimiä kantavat marssilaulut olivat pääosin sanoituksiltaan epäpoliittisia.

Sodanaikainen lauluperinne on tänäkin päivänä ajankohtainen poliittisen keskustelun aihe. Saksassa on loppukeväästä käyty laajaa keskustelua siitä, missä määrin nykyisen Bundeswehrin piirissä vaalitaan sodanaikaisen Wehrmachtin perinteitä. Osana keskustelua Saksan puolustusministeri hyllytti toukokuun alussa Bundeswehrin vuonna 1991 julkaistun laulukirjan, koska se sisältää kolme sodanaikaista marssilaulua, Wagner ja Jokinen kirjoittavat.

Suomeen saksalaiset marssilaulut saapuivat vasta aseveljeyden solmimisen myötä. Vuosina 1941–1942 Suomeen rantautui toistakymmentä saksalaista marssikappaletta. Tuontikappaleiden taustalta löytyvät suomentaja ja "maahantuoja" Reijo ”Palle” Palmroth ja tulkitsija Georg Malmsten.

Suomessa kappaleet saivat nimekseen ”Kaarina”, ”Anna-Maija”, ”Anneli” ja ”Liisa” ja niistä tuli keskeinen osa Suomen sodanajan soundtrackia. Kappaleet vaikuttivat myös siihen, mitä nimiä Saksassa ja Suomessa annettiin. Laulujen naiskuvassa korostui naisen rooli rakkaudenkohteena – he ovat sotilaiden tyttöystäviä, vaimoja ja heiloja, Wagner ja Jokinen toteavat.

Humanistisen tiedekunnan Hiiskuttua-verkkolehti tarjoaa monipuolisen kattauksen historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen sekä kieli- ja käännöstieteiden laitoksilla tehtävästä tutkimuksesta ja muusta toiminnasta. Hiiskutun syysnumero on tuhti lukupaketti, jossa kerrotaan muun muassa satiirista ja moraalisesta vastuullistamisesta, Baabelin kaloista ja kääntäjän työvälineistä, petolintujen lisänimistä, miehekkäästä järjenkäytöstä ja retoriikasta viestinnän digitaalisen murroksen ymmärtämisessä. Hiiskuttua julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.

>> Hiiskutun syysnumero

MV

 
 
 
 
 

Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 8.11.2017 15:10 ,  Päivitetty 10.11.2017 8:43

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto