Suomella on poikkeuksellisen vahva ja positiivinen maakuva Japanissa

​Ryhmä tutkijoita Turun yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tokion yliopistosta on kartoittanut japanilaisten mielikuvia Pohjoismaista laajalla kyselytutkimuksella.

Tutkijoiden mukaan Suomella on Japanissa erityinen asema ja maamielikuva verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan. Kyselyyn vastanneiden japanilaisten keskuudessa mielikuva Suomesta on Ruotsia ja Tanskaa selkeästi myönteisempi. Suomeen liitetään myönteisiä mielikuvia niin koulutuksen, hyvinvoinnin kuin teknologisen osaamisen suhteen. Myös suomalaiset ihmiset herättävät japanilaisissa luottamusta.

‒ Pohjoismaiden kesken on selviä brändieroja japanilaisten silmissä, vaikka maat sijaitsevat maantieteellisesti kaukana ja saattavat helposti sekoittua toisiinsa, kertoo taloussosiologian tutkijatohtori Taru Lindblom Turun yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan sekä japanilaisten kognitiivinen maakuva (mm. koulutuksen, teknologian ja varallisuuden taso) että affektiivinen maakuva (mm. koettu turvallisuus, luotettavuus ja ystävällisyys) ovat erittäin positiiviset.

‒ Taustalla on pitkäjänteinen lehdistötyö ja diplomatiaa, mutta tunnettuuteen vaikuttavat varmasti myös hyvät matkustusyhteydet Japanista Suomeen, Lindblom sanoo

Matkailupalveluissa paljon potentiaalia suomalaisyrityksillä

Yleisesti ottaen Pohjoismaat, eritoten Suomi, koetaan hyvin positiivisessa valossa ja houkuttelevana matkakohteena. Maat herättävät spontaanisti mielikuvia tunnetuista brändeistään ja designistaan, joista Suomen osalta nousevat Marimekko, Alvar Aalto, Iittala, Arabia ja Nokia. Myös yksittäiset urheilijat sekä taiteilijat monilta aloilta muistuvat japanilaisten mieleen. 

Japanilaiset liittävät myös luonnon tarjoamat elämykset vahvasti Pohjoismaihin ja tunnistavat monia yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoisuuden. Fiktiiviset hahmot tunnetaan hyvin myös kaikkien pohjoismaiden osalta, etunenässä muumit, joulupukki ja Peppi Pitkätossu.

Tutkijoiden mukaan tulosten perusteella on selvää, että japanilaisille tarjottavat matkailupalvelut tarjoavat paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

‒ Tähän mahdollisuuteen ovatkin hienosti tarttuneet Visit Finland ja Finnair, jotka kehittävät japanilaisille matkustajille räätälöityjä stopover-palveluja. Juuri tämäntyyppisillä ratkaisuilla myönteisestä maakuvasta saadaan myös taloudellinen hyöty irti, Lindblom sanoo.

Tutkijat muistuttavat, että matkailupalveluiden kehittämisen ohella tärkeää on myös nähdä Japani ja sen 127 miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa varteenotettavana markkina-alueena suomalaistuotteille. Erityisesti suomalaisille design- ja lifestyle-alan yrityksille Japani tarjoaisi nyt paljon mahdollisuuksia.

‒ Japanilaisten kuluttajien vaatimustaso on korkea. Laatutason tulee olla korkealla, jotta voimme varmistaa kestävän elinkeinon. Lisäksi palveluntarjoajia tarvitaan markkinoille paljon nykyistä enemmän ja laajemmalla tarjoomavalikoimalla. Ovatkohan suomalaiset itsekään tietoisia tästä potentiaalista, jota maallamme olisi tarjota, professori Arto Lindblom Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kysyy.

Kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa 2016, ja siihen vastasi yli 1 600 japanilaista. Tutkimuksesta vastaa tutkimusryhmä Turun yliopistosta, Aalto yliopistosta ja Tokion yliopistosta. Kyselyaineiston keräämiseen osallistuivat Suomen, Ruotsin ja Tanskan suurlähetystöt Tokiossa sekä suomalais-japanilainen kauppakamari ja Suomen Japanin instituutti. Kysely toteutettiin Yrjö Uiton säätiön myöntämän apurahan turvin.

Tutkijat esittelivät hankkeen ensimmäisiä tuloksia Suomen Tokion suurlähetystössä 9.6.2016 järjestetyssä Nordic Branding -asiantuntijaseminaarissa.

Lisää aiheesta:

>> Akateeminen tutkimus: Suomen maakuva hyvin vahva Japanissa

TS
Kuva: Visit Finland

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.6.2016 15:00 ,  Päivitetty 23.6.2016 14:45

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto