Suomen ensimmäiset opettajien erikoistumiskoulutukset todistaneet tarpeensa
​Arto Kortelainen (vas.) piti omalla koulullaan Liedon Ilmarisissa pedagogisen kahvilan, jossa opeteltiin digitaalisen tekniikan hyödyntämistä kouluopetuksessa. Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen vetäjä, yliopistotutkija Marjaana Veermans sekä kouluttaja Jussi-Pekka Järvinen kävivät koululla tutustumassa toimintaan.

​Koulupäivä on jo päättynyt, mutta Ilmaristen koulun opettajanhuoneen pitkään pöydän äärelle on kokoontunut toistakymmentä opettajaa. Jokaisella on kädessään tablettitietokone. Korvat kuuntelevat tarkkaan kollega Arto Kortelaisen neuvoja ja sormet etsivät vinkattuja painalluspisteitä.

– Opettajien erikoistumiskoulutuksen keskeinen idea on se, että koulutukseen osallistuva opettaja siirtää omassa koulussaan tietoa eteenpäin kollegoilleen. digiympäristön erikoistumiskoulutuksesta vastaava yliopistotutkija Marjaana Veermans sanoo.

Juuri niin tapahtuu nyt Ilmarisissa. Kortelainen kertoo, miten hänen luokkansa oppilailla ei enää ole työkirjoja vaan tehtävät tehdään tabletilla. Jokaisella on käytössään kunnan ostama tabletti, ja sen sisuksista löytyvät Kortelaisen tekemät tehtävät. Opettajanhuoneessa puhutaan nyt siitä, miten opettajat voivat jatkossa jakaa tekemiään materiaaleja niin, että lisätyöpaine omien materiaalien tekemisestä tasoittuu.

ilmaristen_koulu-2.jpg

– Menemme nyt kaikki Edisoniin, Kortelainen sanoo ja neuvoo askel askeleelta eteenpäin. Hän osaa neuvoa kollegoitaan, sillä hän on mukana Suomen ensimmäisessä digitaalisen oppimisen ja opettamisen erikoistumisohjelmassa. Veermans on hänen akateeminen ohjaajansa, Jussi-Pekka Järvinen työelämäohjaajansa.

Tärkeä on myös erko-koulutettavien yhteinen tiimi, joka lähikoulutuspäivien aikana ratkoo silmätysten asioita, väliaikoina verkon välityksellä.
 
Järvinen korostaa, että koulujen digitalisoituminen ei tarkoita sitä, että annetaan tabletit käteen ja sitten edetään vanhaan malliin.  Opettajan pedagogisten taitojen merkitys korostuu uudenlaisessa oppimisessa. Hyvä esimerkki on  Kortelaisen tapa kuvata  iPadilla dokumenttikameraa apuna käyttäen esimerkiksi matematiikan tunnit. Näin oppilas voi kotona kerrata, ja vaikka katsoa vanhempiensa kera opittua niin, että vanhemmatkin oppivat vaikkpa nykyaikaisen jakokulman käytön.
 
– Parhaimmillaan tämä voi lisätä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Veermans sanoo.

Uudet koulutukset alkamassa

Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta oli ensimmäisenä Suomessa aloittamassa opettajien erikoistumiskoulutuksia. Vaikka koulutusten suunnittelu alkoi jo edellisen hallituksen aikana, koulutusten sisällöt ovat kuin suoraan hallituksen kärkihankkeista: uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin sekä hyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä.  Teemat olivat myös keskeisiä vaatimuksia syksyllä voimaan tulleessa uudessa opetussuunnitelmassa.

– Kiinnostus koulutukseen oli erittäin suurta, mutta onneksi saatoimme ottaa enemmän opiskelijoita kuin alun perin suunnittelimme. Uuden koulutuksen haku on parhaillaan menossa ja koulutus käynnistyy maaliskuussa 2017, Veermans kertoo.

Puolistoista vuotta kestävän koulutuksen aikana opettajat erikoistuvat valitsemaansa teemaan yhdistäen käytännön kokemuksia ja tieteellistä tietoa. Tuekseen he saavat sekä työelämän että akateemisen mentorin.

– Koulutuksemme on ainutlaatuinen tilaisuus perehtyä kouluhyvinvointiin ja kehittää sitä. Tähän saakka opettajat ovat pitkälti joutuneet kukin tahollaan etsimään tietoa asiasta. Nyt rakennetaan vahvaa asiantuntijaverkostoa, jossa osataan toimia sekä itsenäisesti että moniammatillisesti. Isojen säästöjen ja kovenevien asenteiden keskellä hyvä ja toimiva vuorovaikutus nousee entistä keskeisemmäksi asiaksi., kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutuksesta vastaava yliopistotutkija Niina Junttila sanoo.

Erikoistumiskoulutus vie myös tutkimusta eteenpäin. Yliopistolaiset saavat luontevan ja tiiviin yhteyden kentän tilanteeseen, ja näin pystyvät omassa tutkimustoiminnassaan etsimään vastauksia ajankohtaisiin ongelmiin. Osallistujat puolestaan saavat tutkimukseen pohjaavaa uusinta tietoa. Ryhmistä on myös muodostunut tiiviitä tiimejä, jotka vertaistukena kannustavat toinen toistaan eteenpäin erikoistumisen tiellä.
 op-erko.jpg

Yliopistotutkija Niina Junttila (vas.), kouluhyvinvoinnin erikoitumiskoulutuksen opiskelija Marika Rae, yliopistotutkija Marjaana Veermans, työelämänohjaaja Jussi-Pekka Järvinen ja etäyhteydellä keskusteluun osallistunut digiopiskelemisen ja -opettamisen erikoistumiskoulutuksen opiskelija  Tanja Jurvanen nostavat erikoistumiskoulutuksen parhaaksi puoleksi käytännön työn ja tutkimustiedon poikkeuksellisen tiiviin liiton.
 
– Kyseessä on iso työ, 60 opintopistettä normaalin koulutyön päälle, mutta ryhmän muodostama flow-tila on niin mahtava, että pitkät päivät jaksaa, kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutukseen osallistuva Turun Moision koulun erityisopettaja Marika Rae sanoo.
 
Junttila onkin saanut lukea kannustavaa palautetta koulutuksen tarpeellisuudesta. ”Koulutuksen myötä olen kokenut saavani itselleni paljon välineitä ja uusia näkökulmia työni kehittämiseen, oppilaiden tukemiseen ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseen.” ”Yleensä lähden lähijaksoilta kotiin ”aivan pähkinöinä” eli pää täynnä ajatuksia ja uusia ideanpoikasia.” ”Olen saanut paljon ajatuksia ja kehittämissuunnitelmia arjen työhön ja monia asioita on viety eteenpäin sekä omassa koulussani että laajemmin kunnassani.” ”Nämä opinnot antavat myös monelle ehdotukselleni ja idealleni ”selkärankaa” ja ne otetaan nykyään työyhteisössäni aiempaa vakavammin vastaan.”
 
Digitaalisen oppimisen ja opettamisen erikoistumiskoultukseen osallistuva Tampereen Harjun koulun luokanopettaja Tanja Jurvanen sanookin koulutuksen olevan sopiva sellaiselle, joka ei pelkää työmäärää ja joka on innokas kehittäjä.
 
– Toivottavasti tämä verkosto jatkaa olemassaoloaan vielä senkin jälkeen kun koulutus on päättynyt. Itse koen, että koulutuksesta on ollut hyötyä minulle, kunnalle, suomalaiselle koulujärjestelmälle. Koulu muuttuu ihan oikeasti nykyaikaisemmaksi, Jurvanen sanoo.

 

 

 

 
 Erja Hyytiäinen
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 13.12.2016 12:40 ,  Päivitetty 14.12.2016 15:15

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto