Suomen tataarivähemmistö sai ensimmäisen sanakirjansa
​Tuore sanakirja on Okan Daherin ja Arto Moision luomus, mutta sen tekoa ovat koordinoineet ja tukeneet Jorma Luutonen ja Sirkka Saarinen.

​Kirja syntyi Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen Volgan alueen kielten tutkimusyksikössä. Professori Sirkka Saarinen paljasti, että 1990-luvun alussa perustettu yksikkö on vuosia perehtynyt suomalais-ugrilaisten kielten rinnalla myös Volgan alueen turkkilaiskieliin tataariin ja tšuvassiin.

Tataarin kielen tutkimukselle toivat vauhtia 2010-luvulla saadut kaksi Koneen Säätiön apurahaa. Ensimmäisellä erikoistutkija Jorma Luutonen loi yhteistyössä kazanilaisen tataaritutkijan kanssa 47 000 sanan sähköisen tataarin sanalistan sekä 8,6 miljoonan sanan sähköisen korpuksen eli tekstikokoelman. Toisella syntyi sanakirja.

Sanakirjan tekivät Volgan alueen kielten tutkimusyksikön erikoistutkija Arto Moisio sekä Helsingn yliopiston Tataarin kielen ja kulttuurin opettaja Okan Daher.
Kazanintataarin kirjallinen perinne on vahvempi, joten Tataarilais-suomalaisen sanakirjan pohjaksi otettiin kazanilainen kielimuoto. Kazanilaiset käyttävät kyrillistä kirjaimistoa, kun taas suomentataaria kirjoitetaan latinaisin kirjaimin.

– Esimerkiksi sanakirja on kazanintataariksi сүзлек ja suomentataariksi süzlek: sana on sama, mutta kirjaimisto erilainen, Moisio kertoi.

Sanakirjan tekijöiden mukaan suomen- ja kazanintataaria voidaan pitää eri murteina. Suomentataarilainen sanasto tuo esiin myös Suomessa puhutun tataarimurteen äänteelliset erityispiirteet ja kazanintataarista poikkeavan sanaston.

– Esimerkiksi meillä suomentataareilla veneestä käytetään myös murteellista nimitystä kimä, joka poikkeaa äänteellisesti kazanintataarin vastaavasta sanasta көймә (köjmä), Daher kertoi.

Hän on itse kolmannen polven tataari, ja hän kertoi kirjan julkistamistilaisuudessa tataareille ominaisesta tavasta vaalia kieltään, kulttuuriaan ja uskontoaan. Suomessa tataarit ovat yksi vanhoista kansallisista vähemmistöistä, joka syntyi kun turkinsukuisia islaminuskoisia kauppiaita alkoi muuttaa Venäjältä Suomeen 1870-luvulta lähtien.

– Tataarit ovat säilyttäneet oman kielensä, kulttuurinsa ja uskontonsa vaikka olemme asuneet Suomessa näin pitkään. Se on onnistunut sillä, että olemme yhteisönä vaalineet perinteitämme, mutta samalla integroituneet suomalaiseen arvoyhteiskuntaan, Daher sanoi.

Muuttovauhti hiipui vuoden 1925 jälkeen, mutta yksittäisiä perheitä saapui myös myöhemmin. Nykyisin Suomessa asuu lähes 700 tataaria, Venäjällä heitä asuu yli viisi miljoonaa.

Tataarin kielen ja kulttuurin kursseja järjestetään säännöllisesti Helsingin yliopistossa. Opettajana toimii Daher. Moisio innostui tekemään tataarin sanakirjaa osallistuttuaan tataarin kurssille Turussa vuonna 2009.

– Sanakirjan toivotaan edistävän tataarin kielen opiskelua ja tutkimusta Suomessa, sanakirjaprojektin koordinaattorina toiminut Luutonen sanoi.

Sanakirja on viimeisin teos Volgan alueen kielten tutkimusyksikön sanakirjojen sarjassa. Yksikkö on aikaisemmin julkaissut marin, mordvan, udmurtin ja tšuvassin sanakirjoja.

>> Sanakirjan verkkosivu
>> Tataarin sähköinen sanalista

Kirjan tiedot: Arto Moisio ja Okan Daher: Tataarilais-suomalainen sanakirja – Татарча-финча сүзлек – Tatarça-finçä süzlek 11 000 sanaa, Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 26.4.2017 15:15 ,  Päivitetty 27.4.2017 11:10

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto