Suomen vanhin kirkonpaikka esille Turun ytimeen
​Johanna Nylund asetti näyttelyyn esille Ristimäeltä vuonna 1998 löytyneen renkaan, jota on todennäköisesti käytetty vyönjakajana tai asusteeseen kuuluneena ripustuslenkkinä. Löydön perusteella Ristimäen tulkittiin olevan varhainen kalmisto.

​Kävijä voi tutustua näyttelyssä Ristimäeltä löydettyihin esineisiin, valokuviin kaivauksilta sekä tuoreimpiin tutkimustuloksiin. Näyttely on esillä Turun Vanhan Suurtorin laidalla, Luostarin Välikadun varrella sijaitsevassa makasiinissa. Se on avoinna 25.6.–16.8. keskiviikosta sunnuntaihin kello 12–18. 

– Näyttelyssä esittelemme ensimmäisen kerran kirkon pienoismallin, ja erityisesti lapsia ajatellen olemme teettäneet paperista taiteltavia pienoismalleja, Ristimäen tutkimushanketta johtava arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta kertoo.

Näyttelyssä on esillä esineitä ja rekonstruktioita lähialueen samanaikaisista kalmistoista. Nähtävillä on muun muassa hautalöytöjen perusteella laadittu Kaarinan muinaispuku. Samalla tila toimii Ristimäen infopisteenä, josta saa esitteitä, karttoja sekä Ristimäen kesän ohjelmia.

– Elokuun arkeologisten kaivausten aikana meillä on yleisölle avoimet ovet – tai avoimet kuopat – joka keskiviikko kello 12–16. Silloin järjestämme myös maksuttomia opastuksia kello 13, 14 ja 15. Heinä-elokuussa järjestämme kävelyjä Ristimäelle ja lähialueen muille muinaisjäännöksille. Kävelyihin on ennakkoilmoittautuminen ja aikataulut löytyvät hankkeen nettisivuilta, Ruohonen sanoo.

Elokuun päättää erityinen Ristimäki- viikonloppu 29.–30.8. Ohjelmaa päivitetään kesän aikana.

Suomen vanhimman tunnetun kirkon jäännökset löydettiin elokuussa 2013 Aurajoen varrelta Kaarinasta, Ravattulan kylän Ristimäeltä. Kirkkoa käytettiin 1100-luvun loppupuolelta ja 1200-luvun alkuun eli aikakauteen ennen Suomen seurakunnallista järjestäytymistä. Kohde on ainoa Suomen seurakunnallisen elämän varhaishistorian vaiheesta varmuudella kertova kirkollinen rakennus.

Kirkon kivijalan lisäksi paikalta on löydetty laaja kirkkomaa ja mäkeä kiertäneen aidan kiviperustus. Tutkimus on yhä käynnissä, ja Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimukset paikalla jatkuvat elokuussa.

>> Ravattulan Ristimäen tutkimushanke


Miehen vyöhön ripustettiin puukko tuppineen, hioinkivi ja kukkaro, jossa olivat tulentekovälineet.


Kaarinan muinaispuku on laadittu 20 vuotta sitten tehtyjen hautalöytöjen perusteella. Ristimäen kirkon pienoismalli on näyttelyssä esillä ensimmäistä kertaa.


Tutkimushanketta johtavan arkeologi Juha Ruohosen mukaan hautalöydöt kertovat laajasti koko kirkkoyhteisön elämästä 1100–1200-lukujen taitteessa. Ruohonen kertoi, että haudoista on löytynyt enemmän esineistöä, kuin tutkijat kuvittelivat.


Hopearahoja alkoi tulla 900-luvun lopulla Suomeen kauppiaiden mukana, mutta maksuvälineenä käytettiin muutakin hopeaa. Rahat ja hopea punnittiin vaa’alla, joka mahtuu pieneen tilaan, sillä kupit menevät sisäkkäin ja aisat taittuvat.

JV


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 25.6.2015 12:15 ,  Päivitetty 25.6.2015 12:31

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto