Syntymäpäiväsankari Science Café paljastaa, miten digitaalista sinua käytetään
​Turun Science Café syntyi Turun yliopiston teoreettisen fysiikan professori Sabrina Maniscalcon ajatuksesta. Käytännön toteutuksessa hänen apunaan ovat olleet tohtorikoulutettava Mikko Tukiainen ja opiskelija Boris Sokolov.
 
– Tiesin, että on olemassa tieteestä kiinnostuneita ihmisiä, jotka ovat innokkaita tietämään enemmän tutkituista aiheista, mutta en olisi ikinä arvannut, että suosio on näin suuri ja aktiivinen, Maniscalco sanoo syntymäpäivän alla.
 
Science Café on myös saanut ihmiset osallistumaan. Facebook-sivustolle on syntynyt yli 400 ihmisen yhteisö, joka ehdottaa tuleviin kahviloihin aiheita ja puhujia.
 
– Innostus näkyy myös siinä, että tapahtuma ei pääty esiintyjälle annettuihin aplodeihin. Ihmiset jäävät esityksen jälkeen keskustelemaan aiheesta, sekä keskenään että alustajan kanssa, Mikko Tukiainen sanoo.
 
Maniscalco kokeekin, että Science Café on luonut sillan Yliopistonmäen tutkijoiden ja muun maailman välille.
 
– Uskon, että Science Café on muuttanut ja muuttaa tapaa, jolla ihmiset näkevät tieteentekijät. He näkevät, etteivät tutkijat ole epäsosiaalisia outoja nörttejä ja erakoita vaan hauskoja, makeita, kiinnostavia ja sosiaalisia ihmisiä. Science Café on todella hauska, Maniscalco sanoo.

Digitaalinen jalanjälkesi on kauppatavaraa

Science Café juhlii ensimmäistä toimintavuottaan 12.9. kello 17.00 Aboa Vetus & Ars Novan Aula Cafessa. Juhla-Science Cafén puhujana on Åbo Akademin tietotekniikan yliopistonlehtori Mats Neovius, jonka aiheena on The digital <YOU>.
– Isot toimijat kuten Google, Facebook ja Twitter ovat tuotteistaneet digitaalisen sinän. Ihminen jättää netissä liikkuessaan digitaalisen jalanjäljen, joista nämä suuret toimijat luovat myytävää kauppatavaraa, Neovius sanoo.

Digitaalisten jalanjälkien avulla suuret yhtiöt ohjaavat kohdennettua markkinointia. Ne ovat kyenneet esimerkiksi ennustamaan flunssa-aallon saapumisen jo pari päivää etukäteen, ja siten mahdollistaneet apteekkituotteiden myyjille mahdollisuuden markkinoida tuotteitaan jo hieman ennen kuin tarve syntyy.

– Ihmiset eivät ole riittävän valveutuneita digitaalisen sinän käytöstä. Olisi esimerkiksi naiivia luulla, että älypuhelin ei lähettäisi tietoa sinusta kohdennettua markkinointia varten. Toki teknologiaa joka mahdollistaa digitaalisen sinän voidaan käyttää myös myönteisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi vuoden 2013 Bostonin pommin uutisoinnissa Twitter oli nopein kanava. Myös pommin-iskun selvitystyössä kerättiin yleisöltä videoita ja kuvia, Neovius sanoo.


Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Science Café
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 7.9.2015 14:50 ,  Päivitetty 7.9.2015 14:58

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto