Syöpätutkijoiden löytö: esihistoriallinen koodi säätelee solujen liikkumista
​– Syövässä lisääntynyt soluliike on suoraan yhteydessä etäpesäkkeiden synnylle, akatemiaprofessori Johanna Ivaska sanoo

​Tutkijoiden löytämä koodi selittää vihdoin, miten kaikki solumme tulehdussoluista syöpäsoluihin pystyvät säätelemään liikkumistaan eri kudoksissa. Se on säilynyt evoluution aikana ja mekanismi, joka syntyi jo ennen dinosauruksia tai elämän siirtymistä mereltä maalle on elintärkeä edelleen.

Turun yliopiston tutkimusryhmä on akatemiaprofessori Johanna Ivaskan johdolla löytänyt solun pinnalla ilmentyvistä adheesioreseptoreista aiemmin tuntemattoman proteiinisekvenssin, jonka perusteella solut voivat säädellä liikkumistaan eri sidekudosproteiineja sisältävissä elimissä.

– Solujen liike on elinehto kaikelle elämälle ja ihmisessä se on keskeisessä asemassa aina sikiönkehityksestä aikuisen tulehdusreaktioihin, immuunipuolustukseen ja haavanparanemiseen. Lisäksi syövässä lisääntynyt soluliike on suoraan yhteydessä etäpesäkkeiden synnylle, akatemiaprofessori Johanna Ivaska sanoo

Vuosikymmenien ajan tutkijat ovat tienneet, että ihmisen solujen pitää pystyä kierrättämään tarttumisreseptorejaan solun pinnalla voidakseen liikkua. On kuitenkin ollut epäselvää, miten tätä säädellään erilaisissa tilanteissa. Nyt löytynyt koodisekvenssi selittää säätelyn.

– Havainto, että koodisekvenssi on evoluution säilynyt muuttumattomana esihistoriallisista ajoista asti korostaa löydöksen biologista merkitystä. Vain täysin elintärkeän biologiset toiminnot säilyvät evoluutiossa muuttumattomina, Ivaska kertoo.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Cambridgen yliopiston rakennebiologien kanssa.
Väitöskirjatutkija Nicola De Franceschin bioinformaattiset analyysit paljastivat tutkimusryhmälle, että integriineissä eli tarttumisreseptoreissa on aiemmin tuntematon molekulaarinen koodi, joka ohjaa solujen liikkumista.

– Uudet tutkimustulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, miten tarttumisreseptorien kierrätys toimii solujen liikkuessa eri kudoksissa ja että mekanismi, joka on lähes yhtä vanha kuin monisoluiset organismit on tänäkin päivänä keskeinen ihmisen terveyden ylläpidossa, mutta myös osatekijänä sairauksissa, kuten syövässä ja tulehdussairauksissa.

Tutkimustulokset on julkaistu solu- ja rakennebiologian alan huippulehdessä Nature Structural and Molecular Biology:
Artikkeli: Selective integrin endocytosis is driven by α chain:AP2 interactions
Nicola De Franceschi, Antti Arjonen, Nadia Elkhatib, Konstantin Denessiouk, Antoni G Wrobel, Thomas A Wilson, Jeroen Pouwels, Guillaume Montagnac, David J Owen and Johanna Ivaska DOI: 10.1038/nsmb.3161.

>> Lue artikkeli

Teksti: Johanna Ivaska, Erja Hyytiäinen
Kuvat: Hanna Oksanen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 19.1.2016 12:45 ,  Päivitetty 19.1.2016 12:54

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto