Tähtitaivas siirtyy lasilevyiltä digitaaliseen maailmaan
Lasiset valokuvauslevyt tuhoutuvat vähitellen ajan saatossa. Tshekkiläisen professori René Hudec (vas.) ja hänen poikansa Lukas Hudec ovat kehittäneet menetelmän, jolla voidaan kuvata talteen ainutlaatuiset lasilevyille tallennettut kuvat avaruudesta.
Turun yliopiston tähtitieteilijät tallensivat Iso-Heikkilän observatoriossa 1930-luvulta lähtien tähtitaivaan kuvia lasilevyille. Tuhansien kuvien avulla tutkijat etsivät pikkuplaneettoja, ja olivat työssään maailman kärkeä.

lasilevy-1.jpg– Professori Yrjö Väisälän johdolla tutkimusryhmä löysi 20 vuoden aikana yli 800 pikkuplaneettaa ja 6–7 pyrstötähteä. Määrä oli huikea. Koko muun maailman tutkijat löysivät yhteensä saman määrän pikkuplaneettoja, apulaisprofessori Aimo Sillanpää kertoo.

Levylle valotettiin teleskoopin läpi tietty kohta tähtitaivaasta, odotettiin hetki ja valotettiin sama kohta taivaasta edellisen kuvan päälle uudemman kerran. Vertailemalla eri aikaan otettuja kuvia  levyltä saattoi erottaa pikkuplaneetat.

– Pikkuplaneetat ovat Marsin ja Jupiterin välillä kiertäviä kiviä, suurimmat
lasilevy-3.jpgniistä halkaisijaltaan 950 kilometriä ja pienimmät hiekanjyvän kokoisia. Niitä on miljoonia, Sillanpää kertoo.

Turkulaiset tallensivat niistä reilu 800, mutta nyt todiste on katoamassa. Kuvat ovat haihtumassa lasilevyiltä. Avuksi päätettiin ottaa nykytekniikka. Tšekkiläinen René ja Lukas Hudec siirtävät parhaillaan 12x12-senttimetrisiä lasilevyjä digitaaliseen muotoon.

– Kuvat ovat jatkossa netin kautta vapaasti kaikkien tutkijoiden käytettävissä, Sillanpää kertoo.

Kuvat tähtitaivaasta tallennettiin Iso-Heikkilän observatoriossa 1930–1950-luvuilla käyttäen apuna DSC_3012.jpg
Schmidt-teleskooppia, josta Turussa käytettiin nimeä Schmidt-Väisälän teleskooppi. Se pystyi näyttämään poikkeuksellisen laajan, 7 asteen, näkökentän taivaalta.

– Yrjö Väisälä oli esitellyt luennolla teleskoopin rakenteen, mutta sen toteutti latvialainen Schmidt. Väisälä ei kuitenkaan tehnyt teleskoopista julkaisua eikä vaatinut siitä kunnia itselleen, joten maailmalla teleskooppi tunnettiin Schmidtin nimellä, Sillanpää kertoo.

Myöhemmin observatoriossa siirryttiin Tapio Korhosen rakentaman teleskoopin käyttöön, ja sen läpi kuvattiin noin 500 lasilevyä. Myös ne digitoidaan.

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Tuorlan observatiorio
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 14.7.2017 13:50 ,  Päivitetty 14.7.2017 14:04

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto