Teinivanhemmuus lisää jälkikasvun ADHD-riskiä

Suomalainen tutkimusaineisto on paljastanut, että ADHD-riski kasvoi lähes puolitoistakertaiseksi, kun joko isä tai äiti oli alle 20-vuotias. Kun kumpikin vanhemmista oli teini-ikäinen, lapsen riski sairastua lähes kaksinkertaistui verrattuna ikätovereihin, joiden vanhemmat olivat 26–29-vuotiaita.

Vanhempien ikä ei kuitenkaan yksin selitä lapsen sairastumista, vaan se on eri tekijöiden summa.

– Nuorille vanhemmille voi kasaantua erilaisia sosiaalisia riskitekijöitä, jotka heijastuvat vanhemmuuteen, toteaa julkaisun pääkirjoittaja, tutkija Roshan Chudal Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
 
– Perintötekijät puolestaan ovat yhteydessä impulsiivisuuteen, joka heijastuu seksuaalikäyttäytymiseen. Ympäristö- ja perintötekijöiden yhteisvaikutus voi lisätä ADHD:hen sairastumista, Chudal pohtii.

Varhainen puuttuminen ehkäisee sosiaalisia ongelmia

Arviolta noin viisi prosenttia kaikenikäisten vanhempien lapsista täyttää ADHD-kriteerit.  Vaikka teinivanhemmuus oli yhteydessä lapsen kohonneeseen ADHD-riskiin, vain pieni osa nuorten vanhempien lapsista sairastuu.

ADHD:lle altistavien tekijöiden tunteminen on kuitenkin tärkeää, sillä se edistää varhaisten oireiden tunnistamista ja hoitoon ohjausta. Tämä auttaa sekä lasta että hänen lähipiiriään ja ehkäisee keskeisiä kansanterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. 

– ADHD on yhteydessä lapsuuden käytöshäiriöihin. Ennen kouluikää alkavat käytöshäiriöt ennakoivat esimerkiksi aikuisiän psykiatrisia häiriöitä, rikollista käyttäytymistä ja syrjäytymistä, hankkeen johtaja, professori Andre Sourander kertoo.

– Silloin kun ADHD ei ole yhteydessä käytöshäiriöihin, lapsen ennuste on varsin hyvä. Keskeistä ennaltaehkäisyn näkökulmasta on aikainen vanhemmuuden tukeminen, Sourander painottaa.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet-hanke valmentaa vanhempia auttamaan käytöshäiriöisiä lapsiaan aikaisessa vaiheessa.

– Monilla ohjelmaamme valikoituvista lapsista on ADHD-tyyppistä oireilua. Huomioimme tutkimustulosten pohjalta jatkossa erityisesti myös teinivanhempia, koska he tarvitsisivat usein vanhemmuuden ohjausta.  Vanhemmat pystyvät puuttumaan lastensa vaikeuksiin ja katkaisemaan ongelmakierteen, kun he saavat siihen tukea riittävän varhain, Sourander sanoo.

Ainutlaatuisen laaja tutkimusaineisto

Turkulaistutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee kummankin vanhemman ikää näin laajasta aineistosta. Väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus käsitti 49 534 lasta, josta 10 409 oli saanut ADHD-diagnoosin. Tutkittavat olivat syntyneet Suomessa vuosina 1991–2005. 

Tulokset ovat osa Finnish Prenatal Study -hankekokonaisuutta, jossa selvitetään keskeisten mielenterveyshäiriöiden varhaisia riskitekijöitä.

Tulokset julkaistiin hiljattain Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä.

TK
Kuva: Frank de Kleine

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 13.5.2015 10:25 ,  Päivitetty 13.5.2015 10:33

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto