Turkuun halutaan valtakunnallinen lääkekehityskeskus
​Bayer HealtCaren lääketieteellinen johtaja Christer Strömberg (vas.) ja professori Jukka Westermarck eivät tunteneet ennen seminaaria toisiaan, mutta nyt heillä on yhteinen tavoite. Saada yliopiston perustutkimuksen ja lääketeollisuuden väliseksi linkiksi lääkekehityskeskus.

 

​– Meillä on Turussa hyvää perustutkimusta ja lääketeollisuutta, mutta meillä ei ole siinä välissä palikkaa, joka tekisi perustutkimuksen pohjalta molekyylin, jota lääketeollisuus voisi hyödyntää. Me tarvitsemme tuon välipalikan, Westermarck totesi Lääkeala viennin veturiksi – valtakunnallinen lääkekehityskeskus Turkuun -seminaarissa.
 
Todisteeksi ongelmasta Westermarck esitteli kirjeenvaihtoa, jossa lääkeyritykset näyttävät varovaista vihreää valoa ryhmän kehittämälle uudelle proteiinille kehottaen palaamaan asiaan, kun tutkijoilla on käytössään molekyyli.
 
– Meillä, lääketieteen tutkijoilla ja lääkäreillä, ei ole osaamista tehdä molekyyliä eikä meillä ole Suomessa rahoitusmekanismia, joilla sellaisen voisi luoda. Me tarvitsemme Suomeen valtakunnallinen, itsenäisen lääkekehityskeskuksen, jossa 30–40 farmakologia tekee työtään itsenäistä palvellen Suomen kaikkia yliopistoja, Westermarck totesi.
 


Seminaariin osallistunut Bayer HealtCaren lääketieteellinen johtaja Christer Strömberg tuki voimakkaasti ajatusta.
 
– Lääketeollisuudelle ydinkysymys on molekyylin saaminen. Me emme ole hyviä keksimään molekyylejä, me olemme hyviä kehittämään molekyyleistä tuotteita. Tämä on se pala, joka puuttuu, Strömberg totesi keskuksesta.
 
Lääkekehityskeskuksen luontevana sijoituspaikkana pidetään Turkua, jossa sijaitsee Suomen 19:stä lääkealan yrityksestä 18 sijaitsee Turussa. 

Hoidossa päästäisiin kehityksen kärkeen

Jukka Westermarck tunnusti puhuvansa keskuksen puolesta kolmesta eri näkökulmasta: syöpäalan perustutkijana, lääkärinä potilaidensa puolesta sekä kansalaisena, joka on havainnut Suomen jättäneen käyttämättä mahdollisuuksia lisätä elinkeinotoimintaansa.

– Lääkekehityskeskus kehittäisi yhteistyössä yliopiston tukijoiden kanssa lääkeainemolekyylejä, parantaisi lääkeaihioin ominaisuuksia ja siten elinkelpoisuutta sekä auttaisi kaupallistamaan tuotetta esimerkiksi lisensoimalla sen. Lääkekehityskeskus on maailmalla hyväksi todistettu tapa toimia. Miksi me emme tekisi niin, Westermarck kysyi.
 
Eri maissa keskuksia on rahoitettu eri tavalla. Monessa ainakin yhtenä rahoittajana on valtio, muutamissa myös yliopistot, lääkeyritykset ja yksityiset sijoittajat.

Westermarckin mukaan lääkekehityskeskukseen satsattavat varat saataisiin takaisin. Kansainvälisten esimerkkien pohjalta hän arvioi kulujen olevan noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa, ensimmäiset 10 vuotta toimintaa pitäisi rahoittaa muista varoista, sen jälkeen keskus pyörisi jo omillaan.
– Keskuksen kannattavuuden rinnalla on katsottava erityisesti toiminnan heijastusvaikutuksia. Lääkealan yritykset saisivat uusia tuotteita, Suomeen voitaisiin perustaa uusia yrityksiä, akateemiset tutkimusryhmät saisivat mahdollisuuden saada akateemista tutkimusrajoitusta, alueella asuvat potilaat voisivat päästä trialeihin, Westermarck totesi viitaten mahdollisuuteen hoitaa potilaita kokeiluvaiheessa olevilla lääkkeillä.

Asia esillä hallitusneuvotteluissa

Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio muistutti, että liiton kärkitavoitteisiin kuuluu lääkekehityskeskuksen saaminen Turkuun.
Seminaariyleisössä istuneet poliitikot vakuuttivat, että tieto kulkee heidän kauttaan valtakunnan pöytiin.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio (kuvassa oik.) paljasti, että lääkekehityskeskus on esillä myös hallitusneuvottelupöydissä. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Suomen Keskustan puoluevaltuuston jäsen Pekka Myllymäki (kuvassa kesk.) totesi keskuksen olevan juuri sitä, mitä nyt tarvitaan.
– Tiukan talouden aikana infrahankkeet on käännettävä taloudelliseksi toimeliaisuudeksi. Tämä on juuri sitä, Myllymäki totesi.

Demareiden Eeva-Johanna Eloranta (kuvassa vas.) puolestaan vakuutti, että tukea löytyy myös puolueelta, joka tämänhetkisen arvion mukaan ovat menossa oppositioon.
 
Erja Hyytiäinen
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 21.5.2015 17:45 ,  Päivitetty 21.5.2015 18:43

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto