Turun biotekniikan keskuksen tutkijat löysivät yllättäviä yhtäläisyyksiä syövän ja autismin välillä
​Turun biotekniikan keskuksen Cell Image Core -yksikössä tohtori Guillaume Jacquemetin ottama otettu kuva paljastaa, miten erilaisia neuronit ja syöpäsolut ovat morfologialtaan. Oikealla: Rotanneuronista värjättysolun tukiranka aktiini (vihreä), tuma (sininen) ja MAP2 (violetti). Vasemmallasyöpäsolusta värjättysolun tukiranka aktiini (punainen) and paksilliini (vihreä).

​– Samat solun muotoa ja tarttumista säätelevät tekijät toimivat hyvin erilaisissa soluissa. Kokeissamme havaitsimme, että autismia sairastavissa potilaissa havaitut geenivirheet SHANK-proteiinissa heikentävät sen solujen tarttumista estävää vaikutusta sekä hermosoluissa että rintasyöpäsoluissa. Tämä on jälleen kerran hieno osoitus siitä, miten perustutkimus lisää tietoa useista ihmisen sairauksista, tutkimusryhmän johtaja, akatemiaprofessori Johanna Ivaska iloitsee.

Ivaskan tutkimusryhmä työskentelee Turun biotekniikan keskuksessa. Keskuksen omistavat Turun yliopisto ja Åbo Akademi.

Tutkimusryhmän laajamittaiset seulonnat uusien syövän leviämistä säätelevien geenien löytämiseksi paljastivat tutkijoille yllättävän yhtäläisyyden aivojen kehityksen ja syöpäkasvaimen kudoksiin tunkeutumisen välillä.

– Hämmästykseksemme SHANK-proteiini esti hyvin tehokkaasti syöpäsolujen tarttumista alustaansa ja niiden liikkumista ja kykyä tunkeutua ympäröivään kudokseen. Tämän proteiinin toimintaa on tutkittu vain keskushermostossa ja sen rooli syövässä on ollut tuntematon, tohtorikoulutettava Johanna Lilja kertoo.

Soluviljelykokeissa tutkijat havaitsivat, että SHANK-proteiini estää Rap1-nimisen proteiinin kykyä aktivoida solun tarttumisreseptoreja, integriinejä. Tämä sama mekanismi sääteli sekä syöpäsolujen liikkumista että hermosolujen ulokkeiden muotoa ja haarautumista, piirteitä joiden tiedetään olevan tärkeitä normaalille aivotoiminnalle.

Mekanismin jäljille pääsemiseen tarvittiin kolmen tutkimusryhmän kansainvälistä yhteistyötä. Tohtori Igor Barsukovin ryhmä Liverpoolin yliopistossa selvitti SHANK-proteiinin kolmiulotteisen rakenteen, joka johdatti tutkijat oikean molekulaarisen mekanismin jäljille. Tämän jälkeen neurobiologi Hans-Juergen Kreienkamp Humaanisen Genetiikan Instituutista Hampurista yhteistyössä Ivaskan tutkimusryhmän kanssa tutkivat SHANK-proteiinin toimintaa hermo- ja syöpäsoluissa.

Seuraavaksi tutkijat selvittävät, voisiko SHANK-proteiinilla olla myös muita vaikutuksia syöpäsoluihin ja erityisesti niiden kasvuun.

Tutkimustulos on julkaistu erittäin arvostetussa Nature Cell Biology -lehdessä.

>> Alkuperäisjulkaisu
EH

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 10.3.2017 8:25 ,  Päivitetty 10.3.2017 13:39

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto