Turun yliopisto nimesi Mauno Koiviston muistoksi luentosalin
Pub1-sali nimettiin uudelleen tiedekunnan kuuluisimman alumnin Mauno Koiviston mukaan. Rehtori Kalervo Väänänen kertoi keskustelleensa ajatuksesta rouva Tellervo Koiviston kanssa ja tiedustelleensa, sopiiko huomionosoitus Koiviston läheisille. – Hän oli ilahtunut tästä huomionosoituksesta, joskin totesi, ettei välttämättä jaksa tulla paikalle, joten hän  lähetti kaikille terveisiä, Väänänen kertoi.
Mauno Koiviston Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa Sosiaaliset suhteet Turun satamassa yksi Koiviston haastattelemista sataman työntekijöistä toteaa "Ei äijät tarvitse koulutusta, työ kouluttaa itse". Satamassa itsekin työskennellyt Koivisto oli toista mieltä. Hän alkoi syksyllä 1945 järjestelmällisesti ponnistella työn ohessa kohti ylioppilastutkintoa.

Koivisto työskenteli kirvesmiehenä eri rakennuksilla ja Oy Laivateollisuus Ab:n palveluksessa. Vuonna 1948 hän meni satamaan töihin. Iltaopiskelu tuotti tulosta nopeasti: keväällä 1949 Mauno Koivisto kirjoitti ylioppilaaksi. Yliopistossa hän kirjoittautui vuonna 1949 humanistiseen tiedekuntaan, jonne sosiologian professuuri oli tuohon aikaan sijoitettu.

Koivisto hoiti opiskelun suureksi osaksi kirjatentteinä työn sivussa. Satamassa hän toimi vuoteen 1951 työkonttorin hoitajana ja satamatyömiehenä. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1953 vietyään luvut loppuun kansakoulunopettajan sijaisuuksissa Eurajoella ja Vahdolla. Syksyllä 1953 hän suoritti lisensiaatin tutkinnon

Vuodesta 1954 Koivisto toimi Turun kaupungin ammatinvalinnanohjaajana ja teki samalla väitöskirjaansa. Väitöskirja hyväksyttiin vuonna 1956, ja vuoden 1960 promootiossa Koivisto vihittiin filosofian tohtoriksi. Turun yliopiston kunniatohtoriksi Suomen pankin pääjohtajana toiminut Koivisto vihittiin vuonna 1977.
paljastus-1.jpg
Juhlasalin nimeämisen yhteydessä palvelupäällikkö Minna Domander ja rehtori Kalervo Väänänen paljastivat kaksi valokuvaa Mauno Koivistosta.

Turun yliopiston Vuoden Alumniksi Koivisto valittiin 27.2.2004. Valinnan perusteina oli, että presidentti Koivisto oli edesauttanut Turun yliopiston toimintaa esimerkillisellä, yliopistolle ja yhteiskunnalle merkittävällä tavalla.

Koivisto osallistui Turun yliopistoon liittyviin tilaisuuksiin. Koivisto kävi muuraamassa yhteiskuntatieteellisen tiedekuntarakennuksen peruskiven 2001. Turun Suomalaisen Yliopistoseuran 85-vuotisjuhlakokouksessa 2002 hän  esitelmöi otsikolla ”Kansallisuuskysymys nykymaailmassa”. Hän myös esiintyi 2006 yleisölle avoimessa juhlaseminaarissa, joka pidettiin, kun hänen väitöstilaisuudestaan oli kulunut 50 vuotta. Vuonna 2011 hänet vihittiin riemutohtoriksi. Tämä harvinainen tunnustus voidaan myöntää henkilölle, jonka omasta promootiosta on aikaa vähintään 50 vuotta.

Presidentin synnynkodista, hellahuoneesta Piispankadun puutalomiljöössä on kunnostettu tutkijankammio, ”Manun kammari”, joka on tarkoitettu Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tai Åbo Akademissa yhteiskuntatieteellisellä alalla päätoimisesti jatko-opintoja harjoittavalle, lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa tekevälle henkilölle.

Fundeeraajassa näkyi tutkijan luonne

Mauno Koivisto -salin nimi otetaan käyttöön Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-taloudellisen yhdistyksen vuotuisen Mauno Koivisto -luennon yhteydessä. Turun vuosinaan Mauno Koivisto oli yksi keskeisistä yhdistyksen perustamiseen vaikuttaneista henkilöistä. Hän koki erittäin tärkeäksi saada Turkuun  keskustelupaikkaa yhteiskunta- ja taloustieteilijöille.
 
aaltola.jpg
Tämänvuotisen Mauno Koivisto -luennon piti Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola, joka pureutui teemaan Maailmanluokkaisen Suomen turvallisuus suurvaltapolitiikan murroksessa.

 
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan varadekaani, sosiologian professori Hannu Ruonavaara luonnehtii Koivistoa tutkijaluonteeksi, joka hyödynsi Turun yliopistossa oppimaansa tieteellistä ajattelutapaa myös tulevissa tehtävissään.

– Mauno Koivistoa hieman kritisoitiinkin fundeeraamisesta, mutta siinä näkyy tutkijan eetos. Tutkijakoulutus näkyi hänen ajattelutavoissaan, Ruonavaara sanoo.

Ruonavaaran mukaan suhtautumista Koivistoon kuvaa hyvin yliopistossa yhä vahvana suusta suuhun kulkeva kertomus siitä, miten Koiviston väitöstilaisuuteen saapui runsaasti myös satamalaisia. Kun opponentti tenttasi akateemisen tavan mukaisesti Koivistoa tutkimuksen yksityiskohdista, satamajätkien suunnasta alkoi kuulua murahteluja. ”Mitä se nyt meidän Manua kiusaa.”

Sosiologina Koivisto edusti turkulaista suuntausta. Turun yliopistoon 1926 perustettuun ensimmäisen sosiologin professuurin haltijaksi valittiin uskototieteen isänä tunnettu Uno Harva. Häntä seurasi sosiaalihistorioitsija Esko Aaltonen, joka myös ohjasi Koivistoa väitöstutkimuksessa.

– Turkulainen tutkimus oli tuolloin sosiaalihistoriallisesti ja kansatieteellisesti painottunutta. Aaltonen oli kuitenkin halukas opiskelijoidensa kautta tuomaan Suomeen myös amerikkalaisen sosiologian piirteitä. Suomalaisen sosiologian historiassa Koiviston väitöskirjaa on luonnehdittu 1950-luvun työelämän sosiologian edustajaksi. Hän oli kiinnostunut asenteista ja arvoista, ei ristiriidoista ja materiaalista. Tämä on sitä, mistä nykyaikaisessa amerikkalaisessa sosiologiassa ollaan kiinnostuneita, Ruonavaara sanoo.

valokuvat-480.jpg
Kuvista vanhempi on otettu Mauno Koiviston väitöstilaisuudessa Turun Yliopistossa, uudempi otos esittelee kaikkien tunteman Manun.

Sosiologeille Mauno Koiviston oma elämänpolku käy sosiaalisen liikkuvuuden esimerkistä. Vaatimattomasta työläistaustaisesta kodista Koivisto kohosi koulutuksen avulla korkeaan asemaan.

– Koiviston elämäntarina kertoo myönteistä yhteiskunnastamme. Hänen sosiaalinen liikkuvuutensa oli huima ja se linkittyi tiettyyn aikakauteen ja suureen rakennemuutokseen. Samaan aikaan muuttui suomalainen elinkeinorakenne, kaupungistuminen voimistui ja koulutusmahdollisuudet kasvoivat rajusti, tosin vasta laajemmin Koiviston jo väiteltyä, Ruonavaara kertoo.

Rehtori Väänänen totesikin salin julkistamistilaisuudessa Koiviston osoittaneen, millaisia etenemismahdollisuuksia niin sosiologian kuin muidenkin oppiaineiden opiskelu avaa.
 
 
Teksti: Erja Hyytiäinen ja Tuomas Koivula
Kuvat: Erja Hyytiäinen 
 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 24.11.2017 16:50 ,  Päivitetty 27.11.2017 14:24

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto