Turussa kehitetty kuvantamismenetelmä paljastaa valtimotukoksen aiheuttajan
​Kuvateksti: PET-keskuksen tutkimusryhmän tutkijoita vasemmalta Sanna Hellberg, Mia Ståhle, Anne Roivainen, Riikka Siitonen, Helena Virtanen ja Johanna Silvola. Silvola on huippuyksikön rahoittama post doc tutkija ja väitöskirjatutkijat Hellberg, Ståhle, Siitonen ja Virtanen kuuluvat Turun yliopiston tutkijakoulun lääketutkimuksen tohtoriohjelmaan.

​Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat edelleen noin puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Valtimotaudissa eli ateroskleroosissa valtimoiden verenvirtaus häiriintyy valtimotukoksen seurauksena. Valtimotukos alkaa verisuonen sisäpinnalta, jonka alle alkaa kertyä pahaa LDL-kolesterolia ja ajan kuluessa siihen muodostuu kolesterolikertymä eli plakki.

Plakin pinta on hauras ja se repeää helposti. Repeäminen aiheuttaa repeämiskohtaan verihyytymän, joka voi tukkia suonen osittain tai kokonaan. Verenvirtauksen estyminen valtimoissa johtaa hapenpuutteeseen kudoksessa.

– Hauraiden plakkien tunnistaminen on tärkeää vakavimpien komplikaatioiden ennustamiseksi ja estämiseksi. Valtimotaudin yleisin komplikaatio on sydäninfarkti eli sydänlihaksen äkillisestä hapenpuutteesta johtuva kuolio, professori Anne Roivainen kertoo.

Turun yliopiston tutkijat ovat Roivaisen johdolla osoittaneet, että valtimotaudissa esiintyvissä tulehtuneissa kolesterolikertymissä esiintyy VAP-1-nimistä molekyyliä, joka pystytään tunnistamaan PET-tekniikalla.

Tunnistaminen tapahtuu käytännössä leimaamalla radioaktiivisesti VAP-1 molekyyliin sitoutuvia Siglec-9 molekyylien osia. Siglec-9 molekyylien sitoutumista voidaan seurata PET-kuvantamistekniikan avulla. 

Menetelmä saattaa auttaa tunnistamaan plakin repeämisherkkyyttä

Nature Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistu tutkimus toteutettiin hiirillä. Roivainen on toiveikas menetelmän suhteen.

– Tulevaisuudessa menetelmää voidaan mahdollisesti käyttää potilasdiagnostiikassa tunnistamaan hauraan plakin repeämisherkkyyttä, Roivainen sanoo.

Valtimotaudin riskitekijöitä ovat tupakointi, veren korkea LDL-kolesterolin pitoisuus, korkea verenpaine ja joissakin tapauksissa perinnöllisyys. Terveellisillä elämäntavoilla riskitekijöihin voidaan vaikuttaa merkittävästi.

Tutkimus on tehty PET-keskuksen verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkössä ja MediCityssä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (ERVA-rahoitus), Sigrid Juséliuksen säätiö ja Sydäntutkimussäätiö.

Turun PET-keskus on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteinen laitos. Keskuksessa tehtävässä tutkimuksessa käytetään maailman huippuluokkaa olevia positroniemissiotomografiaan (PET) perustuvia kuvantamislaitteita.

Artikkelin kirjoittajat: Johanna Silvola, Helena Virtanen, Riikka Siitonen, Sanna Hellberg, Heidi Liljenbäck, Olli Metsälä, Mia Ståhle, Tiina Saanijoki, Meeri Käkelä, Harri Hakovirta, Seppo Ylä-Herttuala, Pekka Saukko, Matti Jauhiainen, Tibor Veres, Sirpa Jalkanen, Juhani Knuuti, Antti Saraste, Anne Roivainen.

>> Leukocyte trafficking-associated vascular adhesion protein 1 is expressed and functionally active in atherosclerotic plaques

Teksti: Tuomas Koivula
Kuva: Olli Moisio

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 13.10.2016 10:45 ,  Päivitetty 13.10.2016 10:52

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto