Työelämän säännöt joustavat
​Professori Seppo Koskisen mukaan suomalainen työlainsäädäntö ja työehtosopimukset eivät ole niin jäykkiä kuin julkisesta keskustelusta saa kuvan.

​Työoikeuden professorin Seppo Koskinen nosti joustomahdollisuuden esimerkiksi kokonaispalkan. Sen on mielletty koskevan vain johtajia, mutta lainsäädäntö sallisi sen käytön laajemminkin.

– Kokonaistyöajan voi ottaa käyttöön muillakin, pitää vain pystyä osoittamaan, että henkilö ei menetä mitään, mitä hänelle työehtosopimuksen mukaan kuuluisi, Koskinen totesi.

Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että kokonaistyöaika kattaa vuorolisät ja ylityöt. Esimerkiksi ylitöiden kohdalla tarkastelujakso voi kuitenkin olla pitkä. Näin yhden kuukauden runsas ylityömäärä tasoittuu tulevina kuukausina. 

– Ongelmalliseksi on koettu se, että kokonaistyöaikaa noudattavalle tulee aina vain tulee uutta työtä ja työnantaja katsoo, että se kuuluu korvaukseen, Koskinen totesi.

Hän opastikin kokoanistyöaikaan siirtyviä tekemään riittävän selkeän sopimuksen siitä, mitä korvaus kattaa. Näin vältetään riitatilanteet, joissa ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että sekä hovioikeuksien että korkeimman oikeuden tulkinnat kokonaistyöajan soveltamisesta ovat keskenään hieman ristiriitaisia.

Vapaus tulkita voi muuttua riidaksi

Kymmenen vuotta sitten työehtosopimuksiin ryhdyttiin kirjaamaan säännöksiä henkilökohtaisista palkanosista. Nyt niitä on jo puolessa työehtosopimuksista. Väitöstutkimuksessaan asiaan perehtyvä tohtorikoulutettava Jari Murto totesikin, että palkkauksessa ollaan siirtymässä yksilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin.

– Tämä synnyttää ristiriidan yksilöllisyyden ja yhtenäistämisen välillä. Mihin saakka työn tulokset ovat kiinni yksilöllisestä toiminnasta,  milloin tulos on osa suuremman henkilökunnan panosta. Milloin palkan pitää määräytyä osana kokonaisuutta, Murto kysyi.

Hän ennakoikin, että jatkossa keskustelu ei käy vähimmäisehtoproblematiikan vaan kohtelupolitiikan saralla.

– Tulevaisuudessa vaatimus tasavertaisesta kohtelusta korostuu. Juristeille tämä tarkoittaa lisää työtä, sillä palkkaperusteista nostetaan riitoja, varsinkin julkisella sektorilla, jossa on perinteisesti ollut helpompi viedä riitatilanteita eteenpäin, Koskinen totesi.

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 12.12.2014 16:40 ,  Päivitetty 12.12.2014 16:47

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto