Työpaikat ottaneet käyttöön monia keinoja työn ja perheen yhteensovittamisessa
​Työpaikkojen perhemyönteisiä käytäntöjä on kartoitettu työterveyslaitoksen kyselytutkimuksessa. Kyselytutkimuksen tuloksia esittelevät tutkijat Salla Toppinen-Tanner ja Kaisa Kirves juuri julkaistussa Työelämän tutkimus -lehdessä.
 
– Tämä myönteinen tulos on tärkeä, sillä perhemyönteisellä työpaikkakulttuurilla vaikutetaan yksittäisten työntekijöiden ja heidän perheidensä kautta merkittävästi koko yhteiskunnan hyvinvointiin, toinen lehden toimittajista, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön yliopistonlehtori Milla Salin sanoo.
 
Salinin ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen akatemiatutkija Mia Tammelinin toimittamassa lehdessä esitellään työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamista koskevaa tutkimusta.
 
– Tutkimustietoa tarvitaan lisää esimerkiksi työmarkkinoiden marginaaleista, kuten pätkätyötä ja freelancetyötä tekevistä tai apurahalla työskentelevistä. Korkea koulutus ei takaa hyvää työmarkkina-asemaa, liian moni joutuu sukkuloimaan pätkätyöstä toiseen, ja lisäksi työ on paineista ja kiireistä. Erityisesti perheellisille tämä on hankalaa, Salin ja Tammelin kertovat.
 
Kaksikon mukaan Suomessa on yllättävän vähän tutkimustietoa köyhyysrajalla elävistä työllisistä perheistä tai esimerkiksi kahta – tai useampaa työtä tekevistä.
 
– Jatkuvat muutokset työssä, esimerkiksi työajan vaihteleminen, on vaikeaa erityisesti lapsiperheille. Kaikkiaan tutkimuksissa tulisi tunnistaa niitä käytännöllisiä tapoja, joilla voidaan edesauttaa eri elämänalueiden yhteensovittamista, Salin ja Tammelin listaavat tutkimustarpeita.

Työaikajoustot auttavat reppureiden perhe-elämää

– Työelämä ja työpaikkojen käytännöt heijastuvat moni tavoin perheiden arkeen ja ne muokkaavat yllättävän paljon arjen aikataulutusta perheissä, Salin sanoo.
Teemalehdessä tuodaankin kuuden tutkimusartikkelin kautta esille monia tärkeitä näkökulmia ja käytäntöön sovellettavissa olevaa tietoa. Anitta Hannola tarkastelee artikkelissaan ”Perheellisenä Puolustusvoimissa - työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita” sotilaiden kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta. Suomalaisen sotilastyön erityisenä piirteenä on, että sotilailla on velvollisuus liikkua työpaikan mukana paikkakunnalta toiselle, perheen jäädessä usein paikoilleen.
– Tätä kutsutaan ns. reppuriudeksi, ja se liittyy erityisesti pitkään palvelleiden upseereiden uraan. Reppurit kokivat muuta Puolustusvoimien henkilöstöä huomattavasti useammin työnsä aiheuttavan haittaa perheasioilleen. Tulosten mukaan näitä haittoja voidaan kuitenkin välttää muun muassa työaikajoustoilla, jotka mahdollistavat pidemmät jaksot perheen luona, Hannola kertoo.
– Vaikka tutkimus kohdistui sotilastyöhön, voi tuloksia laajentaa koskemaan muitakin ”reppureita”, eli työn vuoksi perheestään säännöllisesti tai ajoittain erillään asuviin työntekijöihin. On tärkeä saada tietoa tämän ryhmän kokemuksista, akatemiatutkija Mia Tammelin sanoo.

Lehden muissa artikkeleissa tarkastellaan epätyypillisen työajan vaikutusta perheen sisäiseen työnjakoon, perheellistymisen, opiskelun ja työn välisiä yhteyksiä, yksilöiden työorientaatioita sekä johtajia isinä.
 
>> Kaikkien tutkimusten abstraktit kirjoittajatietoineen ovat luettavissa sivulla www.tyoelamantutkimus.fi
 
Teksti: Erja Hyytiäinen
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.12.2016 10:55 ,  Päivitetty 20.12.2016 11:05

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto