Uusi biomarkkeri auttaa ennustamaan kohdunrunkosyövän käyttäytymistä

​Uuden työkalun käyttö voi tulevaisuudessa auttaa kohdentamaan syöpähoitoja tehokkaammin ja säästää tuhannet syöpäpotilaat hoitojen haittavaikutuksilta. Tulokset julkaistiin hiljattain Gynecologic Oncology -lehdessä.

Kohdunrunkosyöpä on yksi yleisimmistä naisten syövistä. Vuonna 2013 siihen sairastui Suomessa lähes 900 naista. Taudin ilmaantuvuus kasvaa pidentyneen eliniän sekä ylipainon ja diabeteksen lisääntymisen seurauksena. Kohdun runko-osan syövän ennuste on kohtalaisen hyvä, mutta nykyisellään noin yhdellä potilaalla kymmenestä tauti uusii ensivaiheen hoitojen jälkeen.

Tuore tutkimus käsittelee ASRGL1-proteiinin ilmentymistä kohdunrunkosyövän soluissa. ASRGL1-vasta-aineella värjäytyvien solujen määrän perusteella tutkijat pystyivät erottelemaan potilaat kahteen ennusteeltaan toisistaan poikkeavaan ryhmään. Tutkimuksessa osoitettiin, että muutoin ennustetekijöiltään samankaltaisilla potilailla vähentynyt tai puuttuva ASRGL1-värjäytyminen viittasi huonoon ennusteeseen.

Kohti yksilöllistä hoitoa

– Vaikka tämänkaltaiset tulokset täytyy aina muissa tutkimuksissa vahvistaa ja käytännössä vielä testata, tuloksemme vievät meitä askeleen kohti yksilöllistä hoitoa, toteaa LL, patologiaan erikoistuva lääkäri Jutta Huvila Tyks-Sapa-liikelaitoksesta.

– Tämä on yksi työkalu korkean uusiutumisriskin kohdunrunkosyöpäpotilaiden tunnistamiseen. ASRGL1-määrityksen avulla voisimme kohdentaa tehostettua hoitoa riskipotilaisiin ja näin mahdollisesti vähentää taudin uusiutumia sekä syöpäkuolemia. Erityisesti matalan riskin potilaita voitaisiin hoitaa nykyistä kevyemmin ja siten vähentää hoidon haittavaikutuksia tuhansissa taudista selviytyneissä potilaissa, Huvila jatkaa.

Tutkimusnäytteitä on yli 500 potilaalta Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Auria Biopankista sekä Bergenin Haukelandin yliopistosairaalasta. Näytteet on kerätty vuosina 1981–2007. Tutkimus on osa Upsalan yliopiston Human Protein Atlas -projektia.

– On hienoa olla mukana yhteispohjoismaisessa tutkimusprojektissa, jossa sekä tutkimusyhteistyön voima että verkottumisen tärkeys tulivat todistettua, sanooJutta Huvila, joka on toinen artikkelin ensikirjoittajista.

TS

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.4.2015 10:15 ,  Päivitetty 30.4.2015 10:15

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto