Uutuusteos kokonaisvaltaisesta ajattelusta
​​​​

Informaation ilmastonmuutos

Ymmärrys maailmasta on runsastunu​t ja täydellistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ennennäkemättömän nopeasti. Tietoverkkojen ansiosta tieteenalojen, uskontojen ja erilaisten henkisten perinteiden tulkinnat ovat kenen tahansa saatavilla, tulkittavissa ja käytettävissä.

Runsaudella on kääntöpuolensa: samaan aikaan tietotulva, dataähky ja totuudenjälkeinen aika koettelevat ymmärryksen työkaluja.

– Tässä muutoksessa keskeistä on kyky nähdä miten asiat liittyvät toisiinsa, ja miten erilaiset, usein ristiriitaisiltakin vaikuttavat totuudet mahtuvat samaan maailmaan. Tätä sanotaan integraaliseksi ajatteluksi. Tiivistetysti se tarkoittaa kokonaisuuksien näkemisen taitoa – sitä, miten eri asiat liittyvät toisiinsa ja miltä todellisuus näyttää eri näkökulmista katsottuna, toteavat teoksen kirjoittajat, kirjailija, yrittäjä ja uskontotieteen tohtorikoulutettava JP Jakonen ja dosentti, uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen.

Kokonaisvaltainen ajattelu perustuu yhdysvaltalaisen filosofin Ken Wilberin kehittämään integraaliseen teoriaan, joka ottaa huomioon mahdollisimman monta muuttuvaa tekijää ja esittää monimutkaisen todellisuuden muutamalla keskeisellä ajattelun työvälineellä.

– Kokonaisuuden näkemisen taito auttaa jäsentämään monimutkaista, monimerkityksellistä, epävakaata ja epävarmaa nykymaailmaa. Se tarjoaa ajattelun työvälineitä moniulotteisemman maailmankuvan rakentamiseen, ja estää haksahtamasta helppoihin, älyllisesti yksipuolisiin ratkaisuihin, kirjoittajat kertovat.

Apua yhteiskunnallisten ilmiöitten ymmärtämiseen

Integraalista ajattelua voidaan soveltaa kaikilla elämänalueilla. Se auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan kokonaisuuksia oli kyse vaikkapa paremmasta arjesta, asiantuntijatyöstä tai johtamisesta.

 Ajatellaan yrityksen organisaation muutosta. Sitä voidaan johtaa neljästä eri näkökulmasta. Toiminnallisella tasolla pyritään tekemään, suorittamaan, saamaan aikaan. Kulttuurisella tasolla lähdetään liikkeelle siitä, miten meitä ja meidän vuorovaikutustamme pitäisi kehittää. Yksilöllisellä tasolla pyritään oivalluttamaan, luomaan visioita, innovoimaan. Systeemisellä tasolla lähdetään rakenteesta, systeemeistä ja prosesseista, Jakonen esittää.

Yleensä organisaatioiden muutosta johdetaan yhdestä tai korkeintaan kahdesta näkökulmasta käsin. Tästä syystä 80 prosenttia muutoshankkeista epäonnistuu – tavalla tai toisella. Parempia tuloksia saadaan aikaan, kun yrityksessä varmistetaan, että muutosta johdetaan – kokonaisvaltaisen ajattelun mukaan – jokaisesta neljästä näkökulmasta, Jakonen toteaa.

Yksinkertaisuus monimutkaisuuden tuolla puolen – myös tieteessä

Integraalisessa ajattelussa eri tieteenalojen kautta avautuvan tiedon katsotaan täydentävän toisiaan sen sijaan, että fysiikan, humanistisen tutkimuksen tai vaikkapa henkisyyden nähtäisiin kilpailevan keskenään.

Tieteellisessä ajattelussa integraalinen ote näkyy epistemologisena suopeutena. Se tarkoittaa eri tieteenalojen hyväksymistä omien alojensa erityisosaajina, mutta ei kuitenkaan kaiken tiedon hallitsijana. Fysiikka, kulttuurien tutkimus, taloustiede ja psykoanalyysi kuvaavat kaikki eri puolia tästä ihmisen maailmasta, kukin oman näkökulmansa avulla. Ne täydentävät toisiaan ja ovat todellisuutta täydentäviä kuvauksia olemassaolosta, Jakonen tiivistää.

Epistemologinen suopeus, metodologinen pluralismi, avarakatseinen analyyttisyys ja pyrkimys älyllisesti rehelliseen tiedon synteesiin ovat integraalisen ajattelun eli kokonaisuuden näkemisen taidon tunnusmerkkejä.​

Yksinkertaisuus monimutkaisuuden tuolla puolen on integraalisen ajattelun tavoite. Sen tarkoitus on auttaa näkemään, miten maailmankaikkeus on niin laaja ja syvä, että useat eri tieteenalat, useat eri näkökulmat ja useat eri tavat ajatella voivat samaan aikaan olla yhtä tosia, yhtä hyviä ja yhtä oikeita, Kamppinen summaa.

JP Jakosen ja Matti Kamppisen teoksen Kokonaisuuden näkemisen taito. Johdatus integraaliseen ajatteluun (Basam Books 2017) julkistamistilaisuus pidettiin maanantaina 20.11. Sirkkalan kampuksella. 

>> Teoksen esittely kustantajan sivuilla

 MV
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.11.2017 15:00 ,  Päivitetty 21.11.2017 9:02

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto