Uutuusteos tarjoaa monitieteisen näkökulman lapsuuden historiaan ja nykypäivään
​Childhood, Literature, and Science -teos on monitieteisen projektin Hauraat subjektit. Lapsuus suomalaisessa kirjallisuudessa ja lääketieteessä 1850–2000-luvuilla (Suomen Akatemia 2012–2016) päätyö. Kuvassa (vasemmalta) kirjan toimittajat Jutta Ahlbeck, Kirsi Tuohela, Päivi Lappalainen ja Kati Launis. Kuva: Maria Vasenkari.​​​​

Lapsuuden arvoitus 

Lapsuus ja lapsi kiinnostavat nykypäivän ihmistä: Miten kasvattaa lapsi digitalisaation, eriarvoisuuden ja vanhemmuuteen kohdistuvien suorituspaineiden keskellä? Mitkä ovat ”ihanteellisen” ja ”ongelmallisen” lapsuuden rajat ja miten ne muuttuvat eri kulttuureissa? 

– Lapsuus on askarruttanut, huolestuttanut ja kiehtonut mieliä jo kauan ennen nykypäivää. Lapsi on itse asiassa yksi modernin kulttuurin keskeisistä hahmoista, jonka arvoituksellisuus on kiehtonut aikuismieltä valistuksen ajoista lähtien, yksi kirjan toimittajista, dosentti Kati Launis toteaa. 

Kokoelman lähtökohta on tarkastella lapsuutta kulttuurisesti ja historiallisesti rakentuneena, ja teoksen aikajänne ulottuu valistuksen ajasta nykypäivään. 

– Teos tarjoaa lukijoille laajan, monitieteisen näkökulman lapsuuden historiaan ja nykypäivään. Erityisesti se keskittyy siihen, miten lapsesta kirjoitetut kulttuuriset ja tieteelliset tekstit kohtaavat ja miten monin, usein ristiriitaisin tavoin mielikuvaa lapsuudesta on rakennettu länsimaisessa modernissa kulttuurissa, Launis luonnehtii. 

Lapsuutta määrittävät aikuiset 

Teoksen kirjoittajat tarkastelevat lapsihahmon ilmestymistä taiteen kentille, muistin ja oman elämäntarinan osaksi sekä tieteen mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteeksi. Ideaalia ja kapinallista, normaalia ja sairasta, pahaa ja uhriksi asetettua lasta analysoidaan kaunokirjallisuudesta ja omaelämäkerroista, kuvista ja sanomalehdistä sekä tieteen teksteistä. 

– Teoksesta käy ilmi, että lapsuus on historiallisesti muotoutuva kulttuurinen rakennelma. Lapsuutta määrittävät pääsääntöisesti aikuiset, sen määrittelyyn liittyy aina valta ja lapsuuden liittäminen esimerkiksi viattomuuteen, haurauteen tai pahuuteen kertoo historiallisesta ajankohdasta ja määrittelijästä – ei lapsuuden ”muuttumattomasta” ytimestä tai olemuksesta, Launis kiteyttää. 

Venäläisen kirjallisuuden lapsihahmoista Kiljusen herrasväkeen 

Kokoelmassa on 16 kirjoittajan tekstit ja analyyseja esimerkiksi lapsihahmoista venäläisessä kirjallisuudessa, lapsimurhaajista 1800-luvun Englannissa ja lapsen määrityksistä 1940–1970-lukujen lasten psykoanalyysissä Ruotsissa. 

Teoksen suomalaiseen aineistoon kuuluvat muun muassa Topeliuksen rakastetut lapsihahmot, Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki ja realistisen kirjallisuuden klassikot Teuvo PakkalaJuhani Aho ja Minna Canth, joiden teoksissa lapsi nousi ensimmäistä kertaa varjoista päähenkilöksi, tuntevaksi ja kokevaksi moderniksi subjektiksi. 

– Tämä monitieteinen teos nousee historiatieteestä, kirjallisuuden tutkimuksesta ja sosiologiasta. Teos soveltuu muun muassa lapsuudentutkimuksen, sosiologian, historian sekä kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tutkijoille ja opiskelijoille mutta yhtä lailla myös kaikille lapsuuden historiasta ja tulkinnoista kiinnostuneille lukijoille, Launis toteaa. 

***

Teos julkistettiin Turun yliopiston kirjallisuusaineiden yhteisessä kirjojen julkistamistilaisuudessa14.3.2018.

Childhood, Literature, and Science: Fragile Subjects, toim. Jutta Ahlbeck, Päivi Lappalainen, Kati Launis ja Kirsi Tuohela (Routledge, 2018) (ISBN 9781138282407, 9781315270784) 

>> Teoksen esittely kustantajan verkkosivustolla ​

MV​​​​​​​​


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)


Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 15.3.2018 10:35 ,  Päivitetty 15.3.2018 13:00

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto