Varhaisen mikrobikontaktin vaikutustutkimus toi Samuli Rautavalle Helena ja Niilo Hallman -palkinnon

Dosentti, neonatalogi, Turun luonnontieteiden ja lääketieteen tutkijakollegiumin tutkija Samuli Rautava on koko 15-vuotisen tutkimusuransa aikana yksi keskeinen aihealue ovat probiootit.  Parhaillaan hän tutkii, voitaisiinko probiooteilla auttaa keskosten ja keisarinleikattujen vauvojen mikrobitasapainoa. Tulevaisuudessa hän haluaisi tutkia myös, auttaisivatko probiootit vauvaa tilanteessa, jossa antibiootit ovat tappaneet osan bakteeristosta.

​Lastentautien tutkimussäätiö myönsi neljännentoista Helena ja Niilo Hallman -palkinnon dosentti, lastenlääkäri ja neonatologi Samuli Rautavalle Turun yliopistosta.

– Tämä on valtavan suuri tunnustus, ja olen siitä onnellinen, mutta samalla haluan todeta, että tutkimustyö ei ole yhden ihmisen tai edes yhden ryhmän työtä. Tämä on tunnustus Turussa jo 20 vuotat tehdylle probioottitutkimukselle ja varhaiselle mikrobitutkimukselle, Rautava sanoo.

Rautavan johtama tutkimusprojekti selvittää lapsen mikrobiston syntyä raskauden, syntymän ja rintaruokinnan aikana tutkimalla lapsiveden, istukan, lapsen sikiöaikana kertyneen lapsenpihkan ja lapsen ulosteen sekä rintamaidon mikrobiston koostumusta.

– Tutkimme lapsen puolustusjärjestelmän kypsymistä kolmella eri lapsiryhmällä. Keskosilla, joiden osalta emme vielä tiedä, millaisille mikrobeille keskoset olisi hyvä altistaa. Keisarinleikatuilla vauvoilla, jotka eivät ole saaneet sitä valtavaa bakteerialtistusta, jonka synnytyskanavan kautta syntyvät saavat. Ja kolmantena ryhmänä ovat vauvat, jotka saavat hyvin varhain antibioottihoitoa, Rautava kertoo.

Tutkimuksen taustalla on vahvistunut käsitys siitä, että varhaisella mikrobikontaktilla ja puolustusvasteen kehittymisellä on vaikutuksia sairastumiseen myöhemmällä iällä.

– On todettu, että mikrobiston epätasapaino lisää myöhemmällä iällä muun muassa lihavuuden ja atooppisten sairauksien riskiä.

Ensi vuoden alusta ryhmä toistaa tutkimuksen, jossa suunniteltuun keisarinleikkaukseen tulevat äidit nauttivat noin kaksi viikkoa ennen ja noin kuukausi keisarinleikkauksen jälkeen probiootteja. Tutkimus on osa Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen NAMI-projektia.

– Me emme esimerkiksi tiedä, mikä on hyvä tapa antaa keskoselle probiootteja, eläviä bakteereja. Jos esimerkiksi annamme niitä äidin kautta, rintamaidon mukana, näin epäkypsän elimistön omaavan vauvan kannalta pienimmätkin riskit saadaan vältettyä, Rautava sanoo.

Yksi tutkimusosio selvittääkin sitä, mitä reittejä mikrobisto siirtyy äidistä lapseen. Projektin interventiotutkimuksissa selvitetään, voidaanko riskiryhmien normaalia mikrobikontaktia tukea probiootti-interventiolla.

– Tiedämme, että alatiesynnytyksessä sekä rintamaidon kautta näin tapahtuu. On myös viitteitä, että vaihtoa tapahtuu jo sikiövaiheessa, ja tätä pyrimme varmistamaan suunniteltuun keisarinleikkaukseen tulevien ja tutkimukseen halukkaiden äitien lapsivesi- ja istukkanäytteistä.

Kolmas, osin päällekkäinen, tutkittavien ryhmä ovat jo varhaisessa vaiheessa antibiootteja saavat vauvat. Antibioottien antamisessa on suuria eroja.  Rautavan mukaan Suomessa tilanne on melko hyvä, mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa 40 prosenttia vauvoista altistuu antibiooteille jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Syynä on antibioottien antaminen osin varmuuden vuoksi, sillä antibiootti tehoaa vain riittävän aikaisin annettuna, mutta siihen vaiheeseen ei vielä ole menetelmiä todentaa, onko vauvalla bakteeritulehdus vai ei.

Helena ja Niilo Hallman -palkinto jaetaan joka toinen vuosi nuorelle kansainvälistä tunnustusta saaneelle suomalaiselle lastentautien alan tutkijalle. Vuodesta 1984 lähtien jaettu palkinto on 15 000 euroa.

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Jussi Matikainen, Antti Tarponen



Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.11.2014 15:00 ,  Päivitetty 24.11.2014 8:53

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto