"Ylläpidon repsahdus heikentää sisäilmaa"
​Reilu 400 sisäilmapajalaista vaihtoi kuulumisia niin innokkaasti, että erikoistutkija Anna-Mari Pessi sai autoklaavin kantta kolistelemalla patistaa väkeä takaisin saliin. Tapahtuma osoitti, että luotettavalle sisäilmatiedolle on valtava kysyntä.

​Sisäilmapajan loivat Turun yliopiston aerobiologian yksikkö ja Sisäilmayhdistys yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun, Turun kaupungin ja HUS-Tilakeskuksen kanssa. Aerobiologian yksikön erikoistutkija Anna-Mari Pessi kertoi, että 400 osallistujan jälkeen oli sanottava, että enempää ei mahdu.

– Sisäilmakoulutusta on vähän, varsinkin Helsingin ja Espoon ulkopuolella. Tarvetta on paljon, Pessi sanoi.

Tiukka paripäiväinen koulutus pureutuikin vahvasti uuden tiedon levittämiseen ja ratkaisujen etsimiseen. Pohjana oli muun muassa Kuntaliiton selvitys, joka paljasti yhdeksi selkeimmäksi sisäilman laatua heikentäväksi tekijäksi kunnossapidossa tapahtuvat puutteet.

– Kunnossapito on työtä, jota ei välttämättä ole pakko tehdä juuri nyt, ja sitä on ”helppo” siirtää eteenpäin. Ja kun siirretään ja siirretään, edessä on ongelma, HUS-Tilakeskuksen Sirkku Häkkinen totesi.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Esko Korhonen paljastikin, että yli puolet kunnista kertoi, että vuosina 2009–2014 rakennustensa sisäilmaongelmien lisääntyneet joko jonkun verran tai selvästi.

– Suurin syy ongelmien kasvuun on, että korjaukset on jätetty toteuttamatta talousongelmien takia, Korhonen totesi.

Myös hyviä esimerkkejä löytyi.

– Kunnissa, joissa ongelmat ovat vähentyneet, on korjaukset ajoitettu, niissä on ennakoivaa toimintaa ja ongelmiin reagoidaan nopeasti, Korhonen totesi.

Sisäilmaongelmien hoitotavoista nousi esille kaksi selkeää ja yhtä voimakkaaksi koettua keinoa: rahoituksen lisääminen sekä ylläpitotoiminnan kehittäminen.

– Ylläpitotoimintaan pitäisi keksi joitain keinoja. Uusia työkaluja ja vanhojen keinojen muokkaamista nykyiseen muotoon, Korhonen totesi.

Arviolta 600 000 - 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioista aiheutuville sisäilmaongelmille. Pelkästään kosteusvaurioiden ja homeiden aiheuttamien hengityssairauksien suorat terveydenhoitokustannukset nousevat huimiin summiin.

– Kun tieto kulkee sujuvasti, ongelmat huomataan ja niihin voidaan tarttua jo aikaisessa vaiheessa. Tiedon jakamista ja sen yhteistä pureksintaa tarvitaan myös kokonaisuuden hahmottamiseen, mikä puolestaan on perusta kustannustehokkaalle korjaamiselle, pajatoimikuntaa edustava Turun yliopiston aerobiologian yksikön yliopistotutkija Annika Saarto sanoi.

Erja Hyytiäinen

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 21.11.2014 15:00 ,  Päivitetty 21.11.2014 15:11

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto