Kellareista parrasvaloihin – digitaalisen pelikulttuurin kehitys

Pelit-lehden lukijakirjeet heijastavat pelikulttuurin suurta murrosta 90-luvulta 2000-luvun alkuun.

Vuonna 1992 julkaistiin ensimmäinen Pelit-lehti. Se oli ensimmäinen suomenkielinen puhtaasti tietokonepeleihin keskittynyt aikakausilehti.

Yliopistonlehtori Petri Saarikoski sai lahjoituksena Pelit-lehden toimitukselle lähetettyjä lukijakirjeitä vuosien 1992–2002 väliltä. Kirjeitä oli yhteensä 3749 ja niiden kautta avautui ainutlaatuinen näkymä suomalaisen digitaalisen pelikulttuurin kehitykseen.

PC on kuningas

Pelit-lehden ensimmäisen numeron mennessä painoon PC ja Amiga hallitsivat pelimaailmaa. Lukijat jakaantuivat vuonna 1992 lähes tasan kahden koneen kesken.

Tytötkin pelaavat

Pelaamisen suosion kavutessa 1990-luvulla myös naispelaajien määrä kasvoi. Pelaaminen ei ollut enää pelkästään poikakulttuuria.

– Joissain kirjeissä on nähtävissä tahallista, sovinistista provosointia. Hyökkäyksiä seurasi naisten kirjeryöppy, Saarikoski kertoo.

Naiset luonnollisesti puolustivat harrastustaan ja itseään, mutta tekivät sen arkaillen.

– Tyttöjen kirjeissä toistuu lähes rutiininomaisesti puolittain anteeksipyytelevä lause: "hei, olen tyttö ja minä olen pelaaja".

Pelaajina tytöt olivat kuitenkin aika lailla keskitien kulkijoita. Pojat ja tytöt pelasivat pääosin samankaltaisia pelejä, ja kirjoittivat toimituksella samoista asioista.

Jo vuonna 1993 PC vahvistui ja Amigojen osuus alkoi laskea ja hyvin pian romahti.

– Toimitus näki mitä oli tapahtumassa ja päätti panostaa PC-peleihin, Saarikoski sanoo.

Amiga-pelaajia omaa konetta koskevien juttujen vähentyminen ei miellyttänyt. Konesota levisi näin ollen myös Pelit-lehden sivuille.

Konesodassa eivät käsikranaatit lentäneet, mutta posti-palstalla sanan säilällä puolustettiin omaa konetta ja mollattiin vastapuolta.

Pelit-lehti sai taistelun tuoksinnassa oman osansa kritiikistä ja osa julkaistiinkin. Toisaalta samaan aikaan lehteä kohtaan koettu kunnioitus säilyi. 

Konsolit ovat lapsille

Konsolit ovat olleet Pelit-lehdessä mukana loppuvuodesta 2001 saakka.

– Aluksi konsoleihin suhtauduttiin voimakkaan kielteisesti. Niitä ei haluttu lehteen, Saarikoski muistuttaa.

90-luvun alussa Nintendo oli ylivoimainen konsolimarkkinoilla ja Pelit-lehden lukijakunnan silmissä se oli lapsille suunnattu lelu. 

– Kyse oli reviiriajattelusta, ei haluttu pelijournalismia, joka olisi ollut pois muusta sisällöstä.

Euroopassa ja Amerikassa loppuvuodesta 1995 julkaistu Sony PlayStation mullisti pelimaailman ja asenteet.

– Kävi ilmi, että monilla Pelit-lehden lukijoilla oli sekä PC että PlayStation.

Vuonna 1998 perustettu Peliasema oli Pelit-lehden tekijöiden isku konsolilehtimarkkinoille. Pelit ja Peliasema yhdistyivät joulukuussa 2001.

–90-luvun konesotien alkuun nähden palaute oli rauhallisempaa. Pelikulttuuri ja pelit olivat samankaltaistuneet. Vastakkainasettelu madaltui.

Piraatit lataavat väkivaltaisia pelejä internetistä

Niin kauan kun pelit ovat olleet miljoonaluokan liiketoimintaa, on keskusteltu piratismista eli pelien laittomasta kopioinnista sekä varsinkin 3D-räiskintäpelien väkivaltaisuudesta.

Väkivaltaiset pelit ovat olleet hyökkäyksien kohteena eritoten vuodesta 1993 alkaen. Tuolloin julkaistiin klassikkopeli Doom, jossa avaruusjääkäri lahtaa aivopestyjä ihmisiä ja demoneita.

 – Kirjeissä väkivaltaa puolustetaan. Ajatuksena oli, että eivät nämä ketään vahingoita. Jonkin verran pelien väkivaltaisuutta tosin myös arvosteltiin, Saarikoski sanoo.

Piratismista käytiin lehden sivuilla kiivasta keskustelua. Pelit-lehden asema oli tukala, sillä virallisesti se edusti teollisuuden lähtökohtia, mutta samalla ymmärsi että suurin osa pelaajista hankki osan peleistään piraattiversioina.

– Piratismiin suhtauduttiin sekä tuomitsevasti että vähättelevästi. Välillä Pelit-lehti nosti piratismin esille, toisinaan taas arkaluontoinen aihe lakaistiin maton alle.

Internetin saapuminen mullisti kaiken muun ohella myös pelaamisen. Verkkopelaamisesta tuli yhdeksänkymmentäluvun lopulla arkipäivää. Samalla se myös tarkoitti Pelit-lehden posti-palstan verrattain nopeaa kuolemaa.

– 1996–1997 internet alkaa vaikuttaa siihen, miten lehden kanssa kommunikoidaan. Kirjepaperiperinne katosi.

>> "Rakas Pelit-lehden toimitus…" Pelit-lehden lukijakirjeet ja digipelaamisen muutos Suomessa vuosina 1992–2002 (pdf)

Teksti: Jouko Luhtala
Kuvat: Digitaalisen kulttuurin aineistokokoelmat, Aleksi Norman

Julkaistu 08.11.2012 10:22, päivitetty 21.11.2012 09:25