Kulttuurihistorian kipinä on säilynyt sukupolvelta toiselle

Innokkuus ja avoin katse ovat leimanneet oppiaineen henkeä sen alkuvuosista nykypäivään. Neljässä vuosikymmenessä kulttuurihistoria on kasvanut pienestä oppiaineesta kansainvälisesti arvostetuksi suunnannäyttäjäksi.

Mikään inhimillinen ei ole kulttuurihistorioitsijalle vierasta, muistutti Kari Immonen.

Kulttuurihistoria juhlisti perjantaina 30.11. järjestetyssä seminaarissa neljän vuosikymmenen kunniakasta taivaltaan. Tilaisuudessa toistakymmentä kulttuurihistorian vaikuttajaa muisteli oppiaineen alku- ja kasvuvaiheita 1970-luvulta nykypäivään ja tilaisuuden puheenjohtajana toimi professori Hannu Salmi.

Seminaarin juhlaesitelmän pitänyt professori emeritus Kari Immonen korosti kulttuurihistorian erikoislaatuisen hengen merkitystä, sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa.

- Kokonaisvaltainen lähestymistapa, avoimuus sekä ennakkoluulottomuus ovat määrittäneet kulttuurihistorian luonnetta koko oppiaineen historian. Mikään inhimillinen ei ole, eikä saa olla kulttuurihistorioitsijalle vierasta!

Kulttuurihistoriassa katsotaan tulevaisuuteen

1972 Turun yliopistoon perustetun oppiaineen alkuvaiheet olivat vaatimattomat, mutta innostunut henki vei eteenpäin. Pieni oppiaine eli ensimmäiset vuodet käynnistelyvaihettaan, mutta 80-luku vei kulttuurihistorian nopeasti valtaisaan kasvuun.

Kahden ensimmäisen vuosikymmenen muisteluissa korostui erityisesti oppiaineen ensimmäisen professorin Veikko Litzenin vaikutus turkulaisten kulttuurihistorioitsijoiden yhtenäishenkeen ja aktiivisuuteen.

Litzenin vanha oppilas, nykyinen kalifornian yliopiston professori Erkki Huhtamo muisteli esikuvaansa.

- Veikko ei ollut ainoastaan innostava opettaja ja historioitsija, vaan myös poikkeuksellinen tulevaisuuteen katsoja ja ennakkoluuloton kannustaja. Keskeistä oli nimenomaan hänen synnyttämänsä ilmapiiri ja ne lukemattomat mahdollisuudet, joita kulttuurihistoria silloin ympärilleen loi!

1990-luku oli oppiaineen vakiintumisen ja toiminnan laajentamisen vuosikymmen. Maisteri- ja tohtoritutkintomäärät kasvoivat merkittävästi, oppiaine saavutti nykyisen kokonsa ja kansainvälistyminen alkoi korostua entistä näkyvämmin.

- Olemme aina olleet kansainvälisiä, mutta vuosituhannen vaihde oli kulttuurihistoriassa erityisen voimakasta kehitysvaihetta. Nykyään olemme hyvin tunnettu ja vaikuttava oppiaine etenkin Euroopassa, kertoi professori Marjo Kaartinen kulttuurihistorian nykyvaiheista.

Merkkipäiväänsä viettävä oppiaine sai onnittelutervehdyksen myös emeritusprofessori Keijo Virtaselta.

- Aktiivisella ja ennakkoluulottomalla yhteistyöllään kulttuurihistoria on toiminut muiden esikuvana. Toivotan oppiaineelle menestystä ja toivon, että kulttuurihistoria säilyttää pioneerin asemansa myös tulevaisuudessa!

Juhlaseminaarin jälkeen julkistettiin kulttuurihistorian tuore teos Toden tarinat. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen 40-vuotisjuhlakirja, joka on oppiaineen väen toteuttama kaunokirjallinen ja kuvataiteellinen antologia.  Juhlapäivän päätteeksi kuultiin perinteinen Veikko Litzen -luento, jonka piti professori emeritus Timothy Ashplant aiheesta Life Writing and Historiography.

 

Liisa Reunanen

 

Julkaistu 04.12.2012 11:57, päivitetty 04.12.2012 13:35