Kunnallispolitiikasta on väkisin tehty valtakunnallista

Kunnallisvaalien alhainen äänestysprosentti kertoo enemmän suomalaisesta demokratiasta kuin kunnista tai kuntademokratiasta, lukuisista vaali-illoista tuttu dosentti Sami Borg sanoi Eduskuntatutkimuksen 10-vuotisjuhlaseminaarissa 3.12.

Dosentti Sami Borg

1970-luvulta lähtien suomalaisilla puolueilla on ollut ongelmia uusien jäsenien rekrytoinnissa. Presidentinvaaleja lukuun ottamatta myös äänestysprosentit ovat laskeneet tasaisesti.

– Politiikasta on tullut henkilövetoista. Uudenlaisessa kampanjointiformaatissa kunnallisvaalit eivät pysty näyttäytymään mielenkiintoisina, Borg sanoi.

Borgin mukaan kaikesta politiikasta on tehty yleispoliittista. Paikallisuus on kadonnut ja mediakin innostuu paremmin valtakunnallisista vaaleista.

– Kunnallisvaaleissa seurattiin lähinnä kunkin puolueen koko maan ääniosuutta, vaikka sen perusteella ei jaeta ainoatakaan valtuustopaikkaa.

Ongelmista huolimatta Borg muistuttaa suomalaisen demokratian pohjan olevan vahva. Suomalaisten keskuudessa demokratialla on vankka kannatus, ja kiinnostus politiikkaan on kasvussa.

– Mutta samalla kuitenkin koetaan, että kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat huonot. Asenne- ja toimintamittari eivät täsmää. Osallistumiskanavien luonnetta ja laatua tulisi uudistaa.

Vihainen äänestäjä on kansanvallan toivo

Kunnallisvaaleissa äänestysprosentti jäi 58,3 prosenttiin. Kansanedustaja Seppo Kääriäinen kuitenkin muistutti, että kunnallisvaaleissa äänestysinnokkuus vaihteli ympäri maata.

Kansanedustaja Seppo Kääriäinen

– Huono-osaisuuden ja poliittisen toimettomuuden suhde on vahva, Kääriäinen sanoi.

Kääriäinen on pannut merkille, että parissa viime kampanjassa murheistaan kertovien ihmisten määrä on toreilla vähentynyt. Tätä kehitystä Kääriäinen pitää huolestuttavana.

– Täytyy muistaa, että vihainen äänestäjä on kansanvallan toivo. Jos ihminen ei edes tule sanomaan että "tehkää jotain", ei hänellä ole uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Puheenvuorot olivat osa Demokratia nyt - Eduskuntatutkimuksen keskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari. Muina puhujina kuultiin kansanedustaja Heli Paasio, erikoistutkija Erkka Railo, tutkija Mari K. Niemi ja kansanedustaja Ilkka Kanerva. Tilaisuuden avaussanat lausui rehtori Kalervo Väänänen ja puheenjohtajana toimi poliittisen historian laitoksen dekaani Kimmo Rentola. Eduskuntatutkimuksen keskus on 10-vuotisen taipaleensa aikana julkaissut 7 kirjaa, kymmeniä artikkeleita ja osallistunut aktiivisesti julkiseen keskusteluun.

Kuvat: FutUndBeidl, Jouko Luhtala

Teksti: Jouko Luhtala

Julkaistu 04.12.2012 15:31, päivitetty 04.12.2012 15:52