Oravat muuttavat teini-iässä kotoaan

Akatemiatutkija Vesa Selonen tarkkailee oravien kotoa lähdön syitä ja seurauksia radioseurannan, geneettisen analyysin ja mallinnuksen avulla.

Keväällä syntyneet oravat kokevat elämänsä suurimman muuton, kun ne syksyllä jättävät kotipesän taakseen.

‒ Tarkastelen tutkimuksessani liito-oravia ja tavallisia oravia, miten ja minne ne liikkuvat teini-iässä "äitin ja iskän" luota. Esimerkiksi vertailevatko ne eri paikkoja vai muuttavatko ne suoraan uuteen asuinpaikkaansa, akatemiatutkija Selonen kertoo.

Asuinpaikan valinta on eläimillä keskeinen osa populaation selviytymisessä ja siinä, miten populaatio leviää. Uusi asuinpaikka vaikuttaa keskeisesti siihen pysyykö eläin jälkeläisineen hengissä.

‒ Minä olen Helsingistä kotoisin. Muutin sieltä perheineni Tukholman kautta tänne Turkuun, jonne olen nyt asettunut. Kaupungit ovat minulle luontainen ympäristö. Liito-oravat valitsevat asuinpaikkansa hiukan samalla tavalla: jos ne ovat syntyneet vaikkapa pellon ja metsän reunoilla, ne valitsevat todennäköisesti uudeksi asuinpaikakseen myös pellon reunan eivätkä metsikön sisäosia, Selonen kuvailee.

Matemaattisilla malleilla ennustetaan muuton vaikutuksia

Selonen tarkkailee sekä city-oravia että maaseudulla kasvaneita oravia radiolähettimien avulla.

‒ Lähin tutkittava orava asuu ihan koti-ikkunani takana tässä kampuksella, Selonen kertoo.

Selonen pyrkii selvittämään tutkimuksensa avulla muun muassa sitä, miten eläimet sopeutuvat, jos ympäristö muuttuu esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Tarkoituksena on myös luoda matemaattisia malleja, jolla pyritään ennustamaan miten eläimet reagoivat elinympäristön muutoksiin.

Biologian laitoksen ekologian osastolla työskentelevä Selonen sai syksyllä viiden vuoden tutkimusapurahan Suomen Akatemialta, 407 272 euroa.

Hannu Aaltonen

Julkaistu 22.11.2012 13:29, päivitetty 22.11.2012 13:45