Venäjällä ei ole maan entisen kakkosmiehen mukaan tilaa Aasiassa

Professori Ruslan Hasbulatovin analyysin mukaan Venäjällä ei ole taloudellisia tai poliittisia vaikutusmahdollisuuksia suurvaltojen täyttämässä Aasiassa.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Hasbulatov oli parin vuoden ajan Venäjän toiseksi vaikutusvaltaisin mies. Hän aloitti uransa Boris Jeltsinin liittolaisena, mutta oli vuoden 1993 perustuslaillisessa kriisissä hänen vastapelurinsa.

Hasbulatov jakaa Venäjän yhteistyökumppanit neljään renkaaseen. Entinen Neuvostoliiton alue on tärkein. Toisen renkaan muodostavat valtiot kuten Suomi, joilla on ollut pitkään läheiset taloudelliset suhteet Venäjän kanssa.

– On tärkeää, että ylläpidämme hyvät suhteet Euroopan Unioniin, sillä Aasiassa Venäjälle ei ole tilaa eikä tarvetta. Siellä on jo ennestään liikaa vahvoja toimijoita, kuten Kiina, Etelä-Korea ja Intia.

Kolmannen ringin muodostavat valtiot, joiden kanssa Venäjällä on yhteinen maaraja, mutta joiden kanssa suhteet eivät ole erityisen läheiset. Neljänteen ryhmään kuuluvat strategiset partnerit, joihin Hasbulatov laskee esimerkiksi G8-maat.

Korruptio nakertaa Venäjän öljyrahoja

Venäjän ongelmien syyksi Hasbulatov näkee ennen kaikkea päätöksenteon korkeimman tason.

– Neuvostoliitolla ja Venäjällä ei ole ollut onnea, koska niillä ei ole ollut hyviä johtajia, Hasbulatov sanoi.

Kolminkertainen presidentti Putin on kuitenkin kehittänyt maata. Hän on vahvistanut valtion rakenteita ja normalisoinut suhteet länteen.

– Putinin valtiomalli on sekoitus useita ideologioita. Siinä on piirteitä niin kapitalismista kuin kommunismista, ekonomian professori Hasbulatov sanoi.

Hasbulatov toteaa Putinin tehneen uudistuksia, mutta sanoo tämän johtuneen osin myös olosuhteiden luomasta sattumasta.

– Öljyn hinta on noussut rajusti viimeiset 12 vuotta. Venäjä on saanut, mutta ei ansainnut paljon rahaa.

Merkittävä osa öljyruplista kulkeutuu harmaaseen talouteen. Hasbulatovin mukaan Putinin hallinnon suurin ongelma on valtava korruptio, joka on osa kaikkea päätöksentekoa.

– Venäjällä politiikkaan hakeudutaan, koska se on tuottoisaa bisnestä.

Professori Ruslan Hasbulatovin luento oli osa The Pan-European Instituten järjestämää Emerging Trends in the Baltic Sea region -luentosarjaa.

Kuvat: lednichenkoolga, Jouko Luhtala

Jouko Luhtala

Julkaistu 28.11.2012 12:42, päivitetty 28.11.2012 15:50