Dosentti Petri Pajulle kaksi artikkelipalkintoa
IBM loi sodanjälkeiseen Eurooppaan laajan verkoston sähköisten kirjoituskoneiden valmistamiseen.

​Teknologian kulttuurihistorian dosentti Petri Paju Turun yliopistosta ja Associate Professor Thomas Haigh Wisconsinin yliopistosta ovat saaneet kaksi palkintoa artikkelistaan "IBM Rebuilds Europe: The Curious Case of the Transnational Typewriter." Teksti on palkittu parhaana Enterprise and Society -lehdessä vuonna 2016 julkaistuna artikkelina (Philip Scranton Prize) sekä parhaana vertailevan tai kansainvälisen yrityshistorian artikkelina (Mira Wilkins Prize) vuonna 2016. Palkinnot myönsi Business History Conference, joka on amerikkalaislähtöinen tieteellinen yhdistys.

– Monikansallisilla yrityksillä oli tunnettua suurempi rooli yhtenäisen Euroopan pohjan luomisessa. Amerikkalaisen IBM:n johdossa kansainvälistä yhteistyötä pohjusti yksi aikansa tunnetuin kauppamies Thomas Watson Sr. Watson oli pitkälti Trumpin vastakohta vahvistaessaan Euroopan jälleenrakennusta ja siteitä Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä sekä ylipäänsä luodessaan globaalisti toimivan kaupankäynnin edellytyksiä, dosentti Petri Paju luonnehtii.

Myös Suomi mukana IBM:n verkostossa

Palkittu tutkimus käsittelee sitä, kuinka IBM, International Business Machines, ylitti rajoja sodanjälkeisessä, rikki revityssä Euroopassa ja rakensi laajaa yhteistoimintaa sekä yleiseksi että omaksi edukseen. IBM:n johdon ennennäkemätön idea oli alkaa valmistaa sähköisten kirjoituskoneiden osia aluksi kahdeksassa maassa ja kuljettaa näitä ristiin toisiin maihin koottavaksi. Näin yhtiö vältti suuret tullimaksut ja saattoi osoittaa harjoittavansa sekä vientiä että valmistustoimintaa kaikissa taloudellisesti suurimmissa Länsi-Euroopan maissa Ranskasta ja Iso-Britanniasta Sveitsiin ja Ruotsiin. Myös Suomi otettiin mukaan vaihto-ohjelmaan muutaman vuoden päästä ja se toimitti ulkomaiden IBM-yhtiöille ainakin laadukasta erikoispaperia reikäkortteihin, jotka olivat sen ajan tietojenkäsittelykoneiden ”massamuisti”.

– Kaupallisten motiivien ohella IBM:n valmistusjärjestelmän tarkoitus oli puolustaa läntistä Eurooppaa taloudellisesti ja poliittisesti, sillä kommunistinen järjestys Itä-Euroopassa koettiin uhkaksi. Se oli merkinnyt myös paikallisten IBM-yhtiöiden omaisuuden menetystä. Samassa puolustustarkoituksessa Yhdysvaltain valtion Marshall-apuohjelma oli hiljattain auttanut IBM:n investointeja ympäri Eurooppaa, Paju kertoo.

Monikansallinen amerikkalaisyhtiö eurooppalaisine työntekijöineen tarjosi siten yhden näkyvän mallin eurooppalaiselle yhteistyölle vuosia ennen kuin kuusi maata maaliskuussa 1957 allekirjoittivat Rooman sopimuksen, jonka 60-vuotisjuhlia juuri vietettiin.

Tutkimusta rahoitti pääosin Suomen Akatemia vuosina 2010–2013.

Paju, Petri and Haigh, Thomas. "IBM Rebuilds Europe: The Curious Case of the Transnational Typewriter." Enterprise & Society, vol. 17, issue 2 (June 2016), pp. 265-300.

Viimeinen käsikirjoitusversio (preprint) luettavissa osoitteessa:
http://www.tomandmaria.com/Tom/Writing/IBMRebuildsEuropePREPRINT.pdf


JM
Kuva: Marchin Wichary / Wikimedia Commons

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 4.4.2017 8:35 ,  Päivitetty 4.4.2017 13:11

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto