Lihasjäykkyys ja ilmeettömyys viittaavat dopamiinivajeeseen parkinsonismissa (Väitös: LL Elina Mäkinen, 7.12.2018, neurologia)

​Turun yliopiston tiedote 27.11.2018

Parkinsonismi on oireyhtymä, jota luonnehtivat liikkeiden hitaus, lihasjänteyden kasvu ja/tai lepovapina. Parkinsonismin yleisin aiheuttaja on Parkinsonin tauti, jossa aivojuovion takaosan dopamiinitoiminta heikentyy seurauksena keskiaivojen mustatumakkeen dopamiinihermosolutuhosta.

– Parkinsonismin taustalla voi kuitenkin olla myös muita syitä, jotka eivät liity dopamiinitoiminnan poikkeavuuteen. Toiminnallista dopamiinikuvantamista voidaan käyttää diagnostisena apuvälineenä tilanteissa, joissa parkinsonismin syy on epäselvä, Mäkinen kertoo.

Epäselvä kuvantamislöydös kannattaa tulkita normaaliksi

Väitöstutkimus osoitti, että dopamiinitransportteriproteiinin (DAT) isotooppikuvantaminen (SPECT) on ainutlaatuinen ja erinomainen aivojuovion dopamiinitoiminnan tutkimusmenetelmä. Osalla potilaista kuvaustulos voi kuitenkin olla epäselvä, kun kaksi yleisesti käytössä olevaa kuvien analyysimenetelmää ovat ristiriidassa keskenään tai löydös on vain lievästi poikkeava.

– Tällaisia potilaita oli 10 % kuvannetuista. He olivat vanhempia kuin ne potilaat, joilla kuvaustulos oli selkeästi normaali. Seurannassa kenellekään ei kehittynyt Parkinsonin tautia tai muita eteneviä sairauksia, joissa aivojen dopamiinitoiminta heikentyy. Näin ollen ristiriitainen tai lievästi poikkeava kuvauslöydös kannattaisi tulkita normaaliksi, jotta potilas ei saa väärää diagnoosia, Mäkinen sanoo.

Dopamiinitoiminnan heikentymisen asteella ei näytä olevan vaikutusta Parkinsonin taudin potilaiden elinajanennusteeseen. Tämä löydös vahvistaa Turun yliopiston aiemman tutkimuksen, jossa Parkinsonin taudin potilaiden aivojen dopamiinitoimintaa kuvannettiin PET-kameralla.

– Löydös voi selittyä dopamiinijärjestelmän kompensaatiomekanismeilla dopamiinitoiminnan heikentyessä. On myös mahdollista, että muut neuropatologiset syyt kuin dopamiinisolukuolema, kuten aivoihin kertyvät proteiinikasaumat, liittyvät elinajanennusteeseen suoranaisemmin, Mäkinen pohtii.

Lihasjänteyden kasvu ja kasvojen ilmeettömyys viittaavat dopamiinivajeeseen

Suuressa potilasjoukossa, jossa potilaat tutkittiin ja kuvattiin epäselvän parkinsonismin tai vapinan vuoksi, ainoastaan lihasjänteyden kasvu sekä kasvojen ilmeettömyys viittasivat heikentyneeseen aivojuovion dopamiinitoimintaan. Samalla tulokset vahvistavat aikaisemmat havainnot erilaisten vapinaoireiden diagnostisista ongelmista; edes Parkinsonin taudin klassinen oire lepovapina ei erotellut potilaita, joilla aivojen dopamiinitoiminta oli normaali tai heikentynyt.

Kasvojen ilmeettömyyden vaikeutuminen liittyi dopamiinivajeen syvenemiseen etenkin häntätumakkeessa, joka on aiemmin osoitettu liittyvän myös ei-motorisiin oireisiin ja etenkin apatiaan Parkinsonin taudissa.

– Nämä löydökset voivat antaa uutta näkökulmaa diagnoosia pohtiessa tai jatkotutkimustarpeen arvioinnissa potilailla, jolla on parkinsonismin oireita mutta toistaiseksi epäselvä diagnoosi. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Parkinsonin taudissa kasvojen ilmeettömyys on paljon enemmän kuin pelkkä motorinen oire, ollen mahdollisesti seurausta myös kasvojen tunneilmaisun muutoksista, Mäkinen päättää.

***

LL Elina Mäkinen esittää väitöskirjansa Diagnostic and Prognostic Aspects of Clinical Brain Dopamine Transporter Imaging in Parkinsonism julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.12.2018 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii kunniaprofessori Donald Grosset (University of Glasgow, Iso-Britannia) ja kustoksena dosentti Valtteri Kaasinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

LL Elina Mäkinen on syntynyt vuonna 1991 ja kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseon lukiossa vuonna 2010. Mäkinen suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2018. Väitöksen alana on neurologia. Mäkinen on neurologiaan erikoistuva lääkäri ja työskentelee terveyskeskuslääkärinä Leppävaaran terveysasemalla.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 743 7725, elmama@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/Elina_Makinen.jpg  
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7477-1

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 27.11.2018 8:45 ,  Päivitetty 27.11.2018 9:28

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto