Amazonian kasvien levinneisyyden kartoittamiseen tarvitaan parempia maaperäkarttoja

​Turun yliopiston tiedote 6.2.2018

Kansainvälinen ryhmä, johon kuului tutkijoita muun muassa Turun yliopistosta, osoitti että maaperäkartat ovat hyvin tärkeitä, kun mallitetaan kasvilajien levinneisyyttä Amazoniassa. Ilman tietoa maaperän vaihtelusta kullekin kasvilajeille sopivan ympäristön määrä tuli yleensä yliarvioitua.

Tutkijat myös arvioivat saatavilla olevia maaperäkarttoja, ja löysivät niistä isoja epätarkkuuksia. Maaperätiedon puuttumisesta johtuvat virhepäätelmät voivat olla haitallisia, sillä lajien levinneisyyskarttoja käytetään apuna alueiden luonnonsuojeluarvon määrittämisessä.

Lajien levinneisyysmallinnusta käytetään sen ennustamiseen, missä tiettyä lajia todennäköisesti esiintyy. Perinteisesti tällaiset mallit ovat perustuneet ajatukseen, että lajien levinneisyys määräytyy lähinnä ilmastotekijöiden perusteella.

– Me ajattelimme, että tämä kuulostaa liian yksioikoiselta. Aikaisemmat tutkimuksemme ovat viitanneet siihen, että Amazoniassa lajien esiintyminen riippuu pitkälti maaperästä, sanoo Hanna Tuomisto, joka johtaa Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmää ja osallistui molempiin tutkimuksiin.

– Tutkijat ovat jättäneet maaperän vähälle huomiolle lajien levinneisyyksiä mallittaessaan osittain ehkä siksi, että laajoja alueita kattavia ilmastoaineistoja on ollut helpommin saatavilla kuin maaperäaineistoja, sanoo Gabriel Moulatlet Turun yliopistosta.

Moulatlet johti tutkimusta, jossa selvitettiin, kuinka luotettavia hiljattain julkaistut digitaaliset maaperäkartat ovat.

– Löysimme maaperäkartoista isoja ongelmia, ja sen lisäksi huomasimme, että niissä ei ollut lainkaan mukana ekologisesti tärkeimpiä maaperän ominaisuuksia, Moulatlet sanoo.

Toista tutkimusta johti Fernando Figueiredo Brasilian kansallisesta Amazonian-tutkimuslaitoksesta. Siinä testattiin, mitkä ilmasto- ja maaperätiedon yhdistelmät ennustivat Amazonian kasvilajien levinneisyyksiä parhaiten.

– Erot olivat hyvin suuria, ja ne mallit, joissa käytettiin maaperätietoja, olivat melkein aina tarkimpia, Figueiredo sanoo.

– Tärkeä tulos oli myös se, että kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla kasviryhmillä saatiin samansuuntaisia tuloksia — inkiväärikasveilla, saniaisilla, palmuilla, liaaneilla ja puilla. Tämä viittaa siihen, että tulokset pätevät kasveihin yleisesti, Tuomisto lisää.

Ilmastomallit ennustavat, että Amazonia on muuttumassa kuivemmaksi, joten ilmaston puolesta sademetsäkasvien kasvuympäristöksi soveltuva alue saattaa olla kutistumassa. Jos kasvien levinneisyydet ovat lisäksi vahvasti maaperän ominaisuuksien rajoittamia, lajien on vaikeampi löytää kasvupaikkoja, joissa kaikki ympäristötekijät ovat niille sopivia. Näillä tuloksilla on suuri merkitys Amazonian kasvien tulevaisuuden ennustamisen kannalta.

– Luonnonsuojelun suunnitteluun tarvitaan lajien levinneisyysmalleja, jotka ottavat huomioon sekä ilmaston että maaperän sopivuuden. Suuri osa Amazoniaa on kuitenkin niin huonosti tunnettua, että luotettavien mallien tuottaminen on haastavaa, sanoo tutkimuksiin osallistunut Gabriela Zuquim Turun yliopistosta.

Kuvia

Media voi hyödyntää kuvia vapaasti aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa. Kuvaaja: Hanna Tuomisto

Kuva 1: https://apps.utu.fi/media/kuvat/amazonia/amazonia1.jpg Kasvilajien runsauksien arviointia. Jokaisesta lajista kerätään näyte valkoiseen säkkiin, jotta niiden lajinmääritys voidaan varmistaa myöhemmin.

Kuva 2: https://apps.utu.fi/media/kuvat/amazonia/amazonia2.jpg Amazoniassa tutkimuskohteisiin kuljetaan usein vesitse. Vuosittaisen tulvan aikaan veneellä voi päästä syvälle metsään.

Kuva 3: https://apps.utu.fi/media/kuvat/amazonia/amazonia3.jpg Maaperän ominaisuuksia selvitetään keräämällä pintamaanäytteitä, jotka analysoidaan myöhemmin laboratoriossa.

Kuva 4: https://apps.utu.fi/media/kuvat/amazonia/amazonia4.jpg Tutkimuksissa keskityttiin melko helposti tunnistettaviin kasviryhmiin, kuten saniaisiin (iso vaalea lehti) ja inkiväärin sukuisiin kasveihin (vasemmassa alakulmassa).

Lisätietoja

Hanna Tuomisto, p. 029 450 4235, hanna.tuomisto@utu.fi

Gabriela Zuquim, p. 029 450 4252, gabzuq@utu.fi

Tutkimusjulkaisut:

https://doi.org/10.1002/ece3.3242

https://doi.org/10.1111/jbi.13104

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 6.2.2018 12:35 ,  Päivitetty 6.2.2018 12:37

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto