Miesten testosteronin hajoamistuote toimii feromonina ja saa muut miehet anteliaammiksi

​Turun yliopiston tiedote 6.6.2013


– Tutkimustuloksella on merkittävät ja eettisesti arveluttavat kaupalliset mahdollisuudet. Jos asiakkaat altistaa feromonille, heille on helpompi myydä tuotteita, akatemiatutkija Markus J. Rantala sanoo.

Turun yliopistossa evoluutiobiologina toimiva Rantala teki tutkimusta yhdessä Turun yliopistossa psykologiaa opiskelleen, nykyisin Englannissa tutkijana työskentelevän Paavo Huovialan kanssa. Pohjana oli Huovialan pro gradu -opinnäyte.

– Käyttämämme feromonin tiedetään vaikuttavan naisten käyttäytymiseen muun muassa  laskemalla stressihormonitasoa, saavan miehen näyttämään naisen silmissä puoleensavetävämmältä ja vaikuttavat mielialaan.  Aivokuvauksella on osoittettu että  feromoni vaikuttaa aivojen seksuaalista käyttäytymistä kontrolloiviin alueisiin. Nyt halusimme selvittää, miten se vaikuttaa miesten suhteessa miehiin, Rantala sanoo.

Pelikoe paljasti feromonin vaikutuksen

Kokeeseen osallistui suomalaisia miehiä, joista osa sai haistettavakseen teollisesti tuotettua androstadione-feromonia. Sitä syntyy testosteronin hajoamistuotteena. Osa yhteiseen rahapeliin kutsutuista miehistä haistoi ennen peliä keinotekoisesti tuotettua feromonia, androstadienonia. Osa kokeeseen liittyvään pelitapahtumaan kutsutuista miehistä haisteli purkkia, jossa feromonia ei ollut.
 
Feromoni vaikutti suoraan miehen käyttäytymiseen ilman, että mies itse havaitsi kemiallista yhdistettä.
 
– Feromonille altistunut pelaaja teki enemmän yhteistyötä ja oli pelissä anteliaampi kuin tuoksulle altistumattomat. Kävi myös ilmi, että miehet, joilla oli luontaisesti korkeampi testosteronitaso, reagoivat feromoniin muita voimakkaammin, Rantala sanoo.
 
Miehet, joilla on luontaisesti korkeampi testosteronitaso, olivat myös anteliaampia ja rankaisivat muita miehiä enemmän epärehdistä käyttäytymisestä kuin alhaisemman testosteronitason omaavat miehet. 

Haju ohjaa myös ihmistä

Feromoniksi kutsutaan yksilön lähettämiä kemiallisia viestiaineita jotka vaikuttavat saman lajin muiden yksilöiden käyttäytymiseen tai hormonitoimintaan. Ihmisellä näitä feromoneja erittyy erityisesti ihon apogriinistä rauhaisista. Erittyminen on runsainta kainaloissa ja sukupuolielinten alueella.

Tähän mennessä iholta on tunnistettu noin 150 eri yhdistettä jotka käyttäytyvät mahdollisesti feromoneina.  Perinteisesti on ajateltu että toisin kuin muilla eläimillä ihmisellä niillä ei ole kovin suurta merkitystä käyttäytymiseen. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin kertovat muuta.

Tutkimus julkaistiin kesäkuun alussa PlosOneissa.

Lisätietoja: akatemiatutkija Markus J. Rantala puh. 050 369 7417

Asiasana: Viestintä;
Tagit:
Julkaistu 6.6.2013 13:10 ,  Päivitetty 6.6.2013 13:16

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto