Puutiaishavainnot keskittyvät vesistöjen äärelle
Suomalaiset ovat voineet kertoa toukokuun puolivälistä lähtien puutiaishavainnoistaan Turun yliopiston puutiaistutkimuksen www.puutiaiset.fi -sivustolla. Ilmoituksia on jätetty likimain 3500.
 
Kun edellinen koko maan kattava puutiaisten levinneisyyskartoitus tehtiin 1960-luvulla, raja kulki Kokkolan kohdalla, muutamia havaintoja oli Pohjois-Pohjanmaalta. Nyt on tehty useita havaintoja Rovaniemen, Kemin ja Ylitornion korkeudelta.
 
 Esimerkiksi Simosta on todella runsaasti havaintoja. Puutiaiset ovat levittäytyneet pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen myötä ja niiden isäntäeläinten, lähinnä hirvieläinten kuljettamina. Helsingin seudulla on todettu cityjäniksissä runsaasti puutiaisia. Koirat myös levittävät punkkeja, mutta yleensä koiranomistajat tarkistavat hyvin lemmikkinsä maastoretken jälkeen, Turun yliopiston eläinmuseon amanuenssi, tutkimusta johtava Ritva Penttinen sanoo.
 
Pohjoisimmat havainnot ovat Kolarista ja Sodankylästä, mutta asia vaatii vielä varmistuksen.
 
– Molemmat havainnot ovat lemmikkieläimistä, ja haluamme varmistaa, etteivät ne ole käyneet etelämmässä parin edeltävän viikon aikana, Penttinen sanoo.

Havainnot vesien ääreltä

Puutiaiskartta näyttää selkeästi, että havaintoja on eniten tehty: rannikolla sekä järvi-Suomessa.

– Pohjanmaan rannikolla on runsaasti havaintoja, mutta siirryttäessä sisämaahan päin ne vähenevät selkeästi esim. Etelä-Pohjanmaalla ja Keski/Pohjois-Pohjanmaalla on havaintoja verrattain harvassa. Järvi-Suomessa niitä näyttää olevan runsaammin. Puutiaiset viihtyvät selvästi enemmän vesistöjen lähettyvillä, mutta runsaisiin havaintomääriin vaikuttaa kyllä myös se, että havainnoitsijoita on enemmän näillä alueilla, Penttinen sanoo.

Suurin osa havainnoista on lemmikkieläimistä, jotka ovat ilmoittajien mukaan liikkuneet heinikoissa.

– Tämä on ensi tuntuma, sillä emme ole vielä analysoineet tuloksia. Sen aika on syksyllä, Penttinen sanoo.

Osa vastaajista kertoi sairastuneensa borrelioosiin. Merkkinä siitä oli puremakohdan ympärille muodostunut punainen rengas. Osa kertoi muista oireista, ja heidät ohjeistettiin käymään lääkärissä.

– Kaikille borrelioosiin sairastuneille ei punaista rengasta tule, Penttinen kertoo.

Yleisöhavaintojen lisäksi Turun yliopiston tutkijat ovat tutkimusta varten keränneet saaristosta ja muutamista mantereella olevista kohteista puutiaisia.

Hyviäkin uutisia on kerrottavana.

– Vaarallista taigan puutiaista ei Varsinais-Suomesta ole vielä löytynyt, Penttinen sanoo.

Tutkijat toivovat puutiaisen nähneitä kertomaan tiedoistaan www.puutiaiset.fi -sivustolta löytyvään kyselyyn. Vastata voi vuoden loppuun saakka.

Lisätietoja: Turun yliopiston eläinmuseon amanuenssi Ritva Penttinen, p. 02-333 5448, puutiaisten levinneisyyskartta löytyy sivustolta www.puutiaiset.fi

**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet www.utufi/tiedotteet
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 7.8.2014 14:00 ,  Päivitetty 7.8.2014 15:17

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto